International food market in Helsinki

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Torstaina olisi ollut kaikenlaista ruokaan liittyvää meneillään. Illallinen taivaan alla-tapahtuma oli torstaina ja Narinkkatorin Kansainväliset suurmarkkinatkin alkoivat silloin. Iltapäivän olin kokkailemassa Solar Kitchenissä Antto Melasniemen johdolla (tästä lisää huomenna), päivän ruokakontribuutioni oli siinä.
 
Suurmarkkinoille kipaisin perjantain aamupäivällä. Myyjinä on aika paljon Ruokamessuilta tuttuja myyjiä. Myynnissä on juustoa, makkaraa, ranskalaista leipää, italialaisia makeisia, englantilaista toffeeta jne. Myös suomalaisia myyjiä oli runsaasti, mutta pakko myöntää; ulkolaiset osasivat esitellä tuotteensä houkuttelevammin. Leipiä ei oltu pakattu valmiiksi muovipusseihin ja makeiset oli aseteltu kauniisti, makkarat olivat runsaina kekoina ja juustot olivat isoina kiekkoina.

Olen pari vuotta sitten kirjoitellut Rautatientorin Herkkujen Suomi-tapahtumasta postatessani, että suomalaiset pientuottajat eivät valitettavasti useinkaan osaa esitellä elintarvikkeitaan houkuttelevasti. Pakkaukset ovat riemunkirjavia fonttien ja kuvien sekamelskoja tyylikkäiden vähäeleisten pakkausten sijaan,  kyltit käsin epäsiististi kirjoitettuja (jollei yrityksestä löydy printteriä,  kaupungissa olisi voinut käväistä jossain keskustan painofirmassa tulostuttamassa tyylikkäällä fontilla korjoitetun kyltin) , kojut ankeita ja (säilyviäkin) tuotteita on vain muutama esillä, sen sijaan että niistä olisi kasattu houkuttelevan runsas ja näyttävä pino.

Ainakin itselelni esillepano ja pakkaukset merkitsevät paljon. Paljon etenkin erikoistuotteita on tullut ostetua ihan pakkauksen tai hyvän esillepanon takia.
 
Silloin vertasin Rautatietorin markkinoita New Yorkin lähiruokamarkkinoihin ja sain palautetta, että kyllähän niillä siellä Amerikassa on varaa, kun yritykset ovat isoja ja rahaa riittää. Ei se rahasta ole kiinni vaan mielikuvituksesta ja yksinkertaisista ideoista, New Yorkin myyjätkin olivat pääasiassa pieniä muutaman hengen perheyrityksiä, jotka eivät saaneet mitään starttirahoja tai yritystukia. Tuotteet olivat esillä puulaatikoissa ja rottinkikoreissa. Kyltit olivat kivasti tekstattuja liitutauluja. Pakkauksetkaan eivät oleet kalliisti toteutettuja vaan usein voimapaperisia, joissa oli käytetty hillittyä mustaa grafiikkaa. Suomalaiset leipäpojatkin kertoivat pärjäävänsä ihan kivasti tuotteillaan New Yorkissa, leivät pakattiin vasta paikan päällä, ne sai mukavammin esille myyntipöydälle kuin muovipussiessa ja pakatessa tuli samalla pieni henkilökohtainen ote.

No joo, tällainen vuodatus tänään. Käykää vertaamassa. Markkinat ovat auki sunnuntai-iltaan asti.
 
 Herkkujen Suomi on 22.-24.8. Täytyy käydä sekin katsomassa, josko siellä on päästy esillepanossa eteenpäin, tuotteet sinänsä ovat pääosin hyviä.
 
 
There was a logt going on in Helsinki concernign food on Thursday. I was cooking at Solar Kitchen (more about that tomorrow).

International market with dozens of Finnish and international (food) vendors is in Helsinki until Sunday night. Didn't have time to visit there on opening day Thursday, but visited briefly on Friday.

Above  I hav written a long burs about display and packages in Finnish, couldn't help comparing Finnish and international stands. I am sorry my fellow country men and women, the internatinoal stands won hands down. It's not about the money, it's about ideas and good eye.
 
Anyhow, market is open until Sunday. Go and check.


Cantaloupe risotto

 
 
Siipan hääpäivälahjaksi minulle tilaaman Bon Appétit-lehden ensimmäinen numero saapui viimein muutama viikko sitten.

Nappasin siitä heti käyttöön verkkomelonirisoton reseptin, tosin käytin hunajamelonia. Mascarponeakaan en muistanut ostaa, joten lorautin risoton joukkoon tilkan kermaa. Kinkku on Lidlin savukinkkua.

Risotosta tuli raikkaan makuinen, täytyy seuraavan kerran kokeilla risottoa alkuperäistä reseptiä uskollisesti seuraten.


Finally the first issue arrived of Bon Appétit magazine Husband ordered me as a wedding anniversary gift. I decided to try cantaloupe risotto.

Instead of cantaloupe I bought honeydew and forgot to buy mascarpone, so I substituted it with a dash of cream. Next time I want to follow the original recipe to find out if there is a big difference in flavor.

Berlin Tiergarten flea market

 
 
 
 
 
 
 
 


 
Vielä yksi paluu taannoiseen Berliinin-matkaamme. Viimeisenä päivänä käimme Tiergartenin kirpparilla (S-junan asema Tiergarten). Torilla myydään vintagevaatteita- ja tekstiilejä, astioita, valaisimia, pukukoruja, asusteita, opetustauluja, vanhoja painokuvia jne. jne.

Mitään ei pitänyt ostaa, mutta kummasti matkaan lähti tavaraa; Lindtin suklaata mainostava emaloitu kyltti, nejä vanhaa ravintolan veistä ja eri kokoisia vanhoja metallisia z-kirjaimia, jotka laitamme esille makuuhuoneen seinälle. Hinnat olivat ihan kohtuullisia, vaikka kaikki myyjät olivat selväsi ammattikauppiaita.


Muut Berliini-katsaukset löydät sivupalkin tunnisteista Berliini-tunnisteen alta.

Still one more look back to our recent tript to Berlin.

On the last day we visited Tiergarten's flea market (S bahn Tiergarten). There are vintage clother, textiles, dishes, lights, jewellery, accessories, prints etc. etc.

We didn't plan to buy anything at the market, but came home with an enamel Lindt chocolate sign, four restaurant knives and metal Z alphabets (for our bedroom wall)...

More about my Berlin; click Berlin in the menu on the right had column.