Terveiset Pariisista, jossa oli pitkästä aikaa tällä viikolla.
Matka oli 50. kertani Pariisissa työmatkalla, kävin Pariisissa vuosikaudet tai itseasiassa vuosikymmenet kaksi kertaa vuodessa messuilla, nyt on ollut kolmisen vuotta välissä.
Kaikki aiemmat kerrat olen ollut hotellissa vasemmalla rannalla, Luxembourgin puiston tuntumassa, kriteerinä on ollut lyhyt matka juna-asemalle, messut kun ovat yli puolen tunnin junamatkan päässä lentokentän lähellä. Tällä kertaa valitsin hotellin “rohkeasti” muualta, Samaritainen tavaratalon ja hallien läheltä. Taas sai todeta, ettei "Grand Hotel" varsinaisesti tarkoita, että hotelli olisi erityisen suurikoinen tai etenkään suurenmoinen. Olen ollut työmatkoilla muissankin Grand hoteleissa, ihan tavallisia majapaikkoja ne ovat olleet, välillä vähän nuhjaantuneitakin, eikä tämäkään ollut siinä poikkeus. Hotelli oli nähnyt parhaat päivänsä jo kauan sitten, huone oli kuitenkin hyvin siivottu. Grand vaan taitaa kuulostaa paremmalta kuin pelkkä hotelli. No, joka tapauksessa sijainti oli hyvä niin lyhyehkön kävelymatkan juna-asemalle kuin vapaa-ajankin kannalta. Illalla hotellilta ehti vielä kävelemään Seinen rantaan, Halleille ja Oopperan tienoille.
Joitain vuosia sitten kävin katsomassa upean Diorin näyttelyn. Vaikka olen vuosien varrella käynyt Pariisin-matkoilla muutamissa museoissa, en tuon näyttelyn lisäksi ole käynyt Pariisin muotimuseoissa tai näyttelyissä.
Nyt ajattelin käydä katsomassa messujen jälkeen illansuussa Musée Yves Saint Laurentin. Liikennelakko sotki kuitenkin suunnitelmat. Matka katkesi Gare du Nordille kun junat eivät kulkeneet sieltä eteenpäin. Aamullakin oli ollut lakon takia junan vaihto. Opasteita ei juurikaan ollut, olin vain epäselvän kuulutusten varassa, mutta netistä sentään selvisi, että joitain junia kulkee lakosta huolimatta. Ryysis laitureilla oli niin valtaisa, etten halunnut jäädä enää odottamaan mahdollisesti joltain laiturilta ehkä jossain vaiheessa lähtevää junaa. Kävelin siis illalla Gare du Nordista Maraisiin ja jätin museon tällä kertaa väliin. Ihan hyvä valinta oli kävelylenkkikin.
Moni ravintola, jossa olin käynyt jo 90-luvulla oli nyt näinä välivuosina lopettanut ja tilalla oli jotain muuta. Kolmen ruokalajin prix fix-menutarjouksetkin olivat miltei kokonaan hävinneet.
Viitisen vuotta sitten huomasin hampurilaisia ja amerikkalaistyyppistä ruokaa tarjoavien ravintoloiden olevan trendikkäitä, nyt näkyi useita runsaasti tekokukin koristeltuja, pastellisävyisiä "instagrammable"-ravintoloita.
Ostoksia en juurikaan tehnyt, kotiin toim patongin, juustoja ja kaksi ravunlihapurkkia sekä Samaritainen tavaratalosta Ranskan lipun väreissä olevan verkkokassin, jossa voin kuljettaa kotikulmien ranskalaisesta leipomosta patongin kotiin. Pidän eniten ostoksilla käynnistä pienissä kaupoissa, mutta Pariisin perinteiset isot tavaratalot ovat arkkitehtonisesti upeita ja vierailun arvoisia
Pariisin kaupunkitunnelmista huolimatta parasta matkassa oli pitkäaikaisten yhteistyökumppanien tapaaminen kasvokkain kolmen vuoden tauon jälkeen. Messutarjontaakin katsoi taas uusin silmin tauon jäljiltä.
Oletko ollut Pariisissa?
