Kanttarellipasta munan kanssa

Thaimaan reissulta kotiuduttuamme käväisimme nopeasti kaupan kautta, kaikkien Thai-keittiön klassikoiden jälkeen teki mieli syödä jotain muuta. Yli kahdenkymmenen tunnin matkustamisen (ja saman päivän kampaamokäynnin) jälkeen mitään vaivalloista ei kuitenkaan tehnyt mieli valmistaa.

Pasta on aina helppo vaihtoehto, kanttarellipasta tuli mieleeni kun kaupassa kanttarellit osuivat silmääni. Taisivat elokuun alussa olla virolaisia, ainakaan Etelä-Suomen kuivana kesänä en löytänyt yhtään sieniä vaikka pari kertaa kävikin maalla metsässä etsimässä "varmoista paikoista". Toivottavasti huomenna kanttarelleja löytyisi, suuntaamme viikonlopuksi maalle.

Nämä sesongin herkut sopivatkin hyvin pastan kanssa, lisäksi keltuainen, hieman juustoa ja jotain rapsakkaa. Pastan päälle olisi voinut paahtaa tattarin- tai hampunsiemeniä, mutta väsyneenä halusin oikaista niin paljon kuin mahdollista ja murentelin linssikakkua pasta-annoksen viimeistelyksi. Joku yrtti olisi ollut kiva vielä pastan kanssa, mutta parvekelaatikot kasveineen olivat anoppilassa hoidossa, mentiin tällä kertaa siis ilman yrttejä.

Kanttarellipasta munan kanssa

450 g täysjyväpastaa

100 g suolatonta voita

2 rkl oliiviöljyä

4 valkosipulinkynttä, ohuiksi viipaloituina

900 g kanttarelleja suupaloiksi paloiteltuna

mustapippuria

pieni salottisipuli, hienonnettuna

Pecorinoa, raastettuna tai lastuina

4 suurta munankeltuaista, hyvin tuoreista munista

2 linssikakkua

Kypsennä pasta kiehuvassa vedessä pakkauksen ohjeiden mukaisesti.  Valuta.  

Sulata voi pannulla keskilämmöllä kunnes se on vaahtoavaa  ja alkaa ruskistumaan. Lisää oliiviöljy, valkosipulit ja sienet. Sekoita kunnes valkosipulit ja sienet ovat kauttaaltaan ruskitetussa voissa, mausta. Paista välillä sekoitellen kunnes sienet ovat hieman ruskistuneet. Lisää pasta ja sekoita. 

Mausta ja tarjoile. Lisää jokaiseen kulhoon parmesania ja munankeltuainen. Murenna puolikas linssikakku jokaisen annoksen päälle.

Onko sinulla ollut sienionnea? Hieman kateellisena olen katsellut somessa muiden sienisaalita, toivottavasti niistä "varmoista paikoista" löytyy viikonloppuna kanttarelleja, tatteja tai vaikka suppiksia, niitäkin olen jo nähnyt kuvissa.

Frans & les Femmes tarjoaa sesongin herkkuja

Kaupallinen yhteistyö Raflaamo/Frans & les Femmes



Frans & les Femmes -ravintolat ovat yksilöllisiä ranskalaisbistroja, joissa yhdistyvät rakkaus hyvään ruokaan, viiniin ja ihmisiin. Näitä ravintoloita löytyy jo kymmeneltä paikkakunnalta, Helsingissä Fransin kumppanina on Amelie.

Pidän rennon tärkeilemättömistä ravintoloista, niihin suuntaan niin kotikaupungissa kuin matkoillakin. Olen käynyt Pariisissa kaikkiaan yli viisikymmentä kertaa ja syönyt joka kerta miltei yksinomaan mutkattomissa bistroissa. Varsinkin Saint Germainin ja Luxembougin alueen bistrot ovat tulleet tutuiksi! Niissä on ollut mukava kiireisten messupäivien jälkeen nauttia hyvin valmistettua ranskalaista ”arkiruokaa” rennon viihtyisässä ympäristössä.

Aiemmin Sokos Hotellien hotelliravintoloina tutuiksi tulleet Fransmannit uusittiin tällaisiksi rennoiksi ja moderneiksi bistroiksi muutama vuosi sitten. Tiloista remontoitiin raikkaita, mutta tunnelmallisia ja listoille tuli ranskalaista ruokaa.

Bistro-nimityksen alkuperästä on monenlaista tarinaa. Itse olen eniten kuullut venäläisten kasakoiden ”Bystro! Bystro!” -huudoista (Nopeasti! Nopeasti!), joilla kasakat koettivat hoputtaa ynseitä ranskalaistarjoilijoita. Frans & Ameliessa voi kuitenkin viettää rauhassa mukavaa iltaa pitkän kaavankin mukaan, ilman hoppua. Lounasaikaan voi toki nauttia ranskalaisesta ruoasta vähän nopeamminkin vaikka runsaan ja raikkaan Nizzan salaattitorin antimilla. 

Frans & les Femmes -ravintoloiden syysmenu on nyt tarjolla, uutena menussa on useita kauden makuja tarjoileva maistelumenu. Pääsin herkuttelemaan maistelumenun antimilla Frans & Amelie -bistrossa Helsingin Kluuvikadulla. Sama menu tarjoillaan myös sisarravintoloissa Jyväskylässä, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Vaasassa sekä Mikkelissä, jossa Sanja kävi miehineen syömässä uuden maistelumenun. Maistelumenun hinta on 45€ asiakasomistajille ja 48€ ilman asiakasomistajakorttia.



Olen ravintolassa usein se vähän hermostuttava tyyppi, joka arpoo usein viimeisen saakka ravintolassa ruokavalintojaan; nytkään ei olisi ollut helppo valita monen hyvän väliltä. Maistelumenun pääsee kuitenkin jakamaan ystävänsä kanssa; menussa on makuja yhteensä seitsemästä annoksesta; kolmesta alku-, kahdesta pää- ja kahdesta jälkiruoasta. Jyväskylän Frans & Sandra -bistrossa maistelumenua on tarjoiltu asiakkaille jo toista vuotta ja nyt konsepti on tuotu muihinkin sisarravintoloihin.

Pressi-illallisella annoksia samassa pöydässä jakamassa -ja annoksia kuvaamassa kanssani olivat Nelkytplusbloggaajista Heli Beach House Kitchenistä, sekä Sopusointuja-Maarit ja Souliinan Pauliina. Henkilökuntaa ei oltukaan aiemmin pyydetty nostamaan annoksia lattialle kuvattavaksi. Upeat, vanhat, leveät lattialaudat olivat vain niin hieno tausta kuville!

Maistelumenun sijaan syysmenusta voi toki valita myös ne juuri itseä kiinnostavat annokset. Asiakkaiden suosikkeina on klassikkoannoksia, mutta uutuuksiakin kysellään säännöllisesti. Klassikkolistalta löytyy näitä asiakkaiden suosikkeja; mm. etanoita, pariloitua maksaa, burgeri, pihvejä,  bouillabaissea, pippuripihviä sekä itse leivottua suklaakakkua.

Alkuun tajoiltu täyteläinen myskikurpitsakeitto sai pyöreyttä ja vähän aasialaistakin vivahdetta kookosmaidosta. Lämmittävät keitot maistuvatkin näin säiden viilennyttyä.

Keitto tuotiin pöytään rapsakkaan taikinaan käärityn ja friteeratun vuohenjuustorullan, granaattiomenahillokeen ja paahdetun pähkinän sekä pehmeän, mehevän kirjolohenmätibriossin kanssa.

Toinen pääruoista oli viinikastikkeen ja kauniissa pikku metallivuoassa tuodun mustaleima-emmental-perunagratiinin kanssa tarjoiltu poronpaisti. Poronliha onkin upean makuista ja  punaviinikastike täyteläisen herkullista.

Hunajainen rapsakkanahkainen kananpojanrinta maistui punajuuricouscousin, porkkanan ja broccolinin kanssa. En ole suurin punajuuren ystävä, mutta täytyy myöntää, että punajuuricouscous oli maistuvaa, sen kaunis väri korostui syvänsävyistä astiaa vasten.

Jälkiruokana oli uuniomenapannukakkua eli ranskalaisittain clafoutisia, kardemummasiirappia ja rahkajogurttijäätelöärahkajugurttijäätelöä rahkajogurttijäätelöäsekä manteli-suklaamoussea ja suolakinuskia.

Omenainen pannukakku on todellista comfort foodia pimeneviin iltoihin pehmeänmakuisen kardemummasiirapin kanssa.

Jälkkärisuosikikseni nousi kuitenkin runsaan suklainen suklaamousse, joka on todella ranskalainen klassikko. Välillä suklaamoussea ei ollut löytää ranskalaisbistrojen ruokalistoilta - liekö sitä pidetty jo liiaksikin nähtynä klassikkona, mutta parin viime vuoden aikana tämä viettelevä jälkiruoka on ilokseni tehnyt paluun. Frans & les Femmes tarjoilee sokeroituja suolapähkinöitä ja granolaa moussen kanssa annosta kruunaamaan.

Alkumaljana nostettiin lasillinen Louis Perdrier Excellence Roséa. Frans & les Femmes -ravintoloissa on huomattu suomalaisten mieltyneen viime vuosina roséviineihin ja etenkin tähän rosékuohuviiniin.

Ruoan kanssa tarjoiltiin menuun sopivat viinit; ranskalaiset keskitäyteläinen, luomu ja vegaaninen Douce Nature Merlot sekä kuiva kuiva, luomu ja vegaaninen Douce Nature Sauvignon Blanc, kumpikin n. 43€/pullo. Listalta löytyy myös alkoholiton viinivaihtoehto.

43,40 €

Vegaanisena Frans & les Femmes-ravintoloissa tarjoillaan myös kolmen ruokalajin menu; alkuruokana vegaanisessa menussa on myskikurpitsakeitto, pääruokana tofu-kasvistagine ja jälkiruokana manteli-suklaamousse. Myös gluteenittomia annoksia on listalla.

Perjantaisin Frans & les Femmes-ravintoloissa on simpukkapäivä; perjantain erikoisuutena on tuoreita sinisimpukoita kermaisessa Dijon-valkosipuliliemessä, niin kauan kuin niitä riittää

Helsingin Bistro Frans & Améliessa vietetään myös happy houria arkisin klo 14-18. Tarjolla on 12 cl valko- tai punaviiniä hintaan 4€/lasi tai shampanjaa 8€/lasi 12 cl sekä jaettavaksi sopivia juusto- ja leikkelelautasia yhdeksällä eurolla. Juustolautanen sisältää Roquefort-, Comté ja Brie-juustoja, viikunahilloa ja saksanpähkinää, leikkelelautasella on salamimakkaraa, ankkarilletteä, ilmakuivattua kinkkua ja granaattiomenahilloketta.

Olipa maistuva kimara syksyn parhaita makuja, eikä sitä annoskateuttakaan tullut!

Frans & Amelie
Kluuvikatu 8
00100 Helsinki

Viisi viikon varrelta

Kulunut viikko on ollut tapahtumaa täynnä; sisustusta, tähtien loistoa, ruokajuhlaa ja ulkomaanmatkakin. Sääkin vaihtui syksyiseksi viimeisten lämpimien päivien jälkeen.

Kuluneella viikolla lanseerattiin By Raili -kosmetiikkasarja aikuisille naisille, josta postasinkin jo perjantaina. Tarjolla oli kaunista jälkiruokamoussea ja ohjelmanumerona mm. Paula Koivuniemi ja Pirkko Mannola laulamassa, Aikuinen nainen oli itsestäänselvästi yksi ohjelmanumero!

Yhtenä päivänä käväisin Tallinnassa työmatkalla, ensimmäisellä laivalla lahden yli Tallinnaan ja illaksi kotiin. Edellisenä päivänä oli ollut hellettä, mutta yhdessä yössä syksy oli saapunut eteläiseen naapuriinkin. Useamman asiakkaan lisäksi kerkesin pyörähtää Telliskivellä myöhäisellä lounaallakin. Kiireissäni päädyin F-hooneelle syömään. Ruoka oli ihan ok, mutta ei ihan niin hyvää kuin muistelin. Seuraavan kerran muualle.

Parempaa ruookaa olikin perjantaina tarjolla kun juhlittiin Peggyn pieni punainen keittiö-blogista tutun Peggy Thomasin Juhlakirjan julkaisuaa runsaan juhlapöydän ääreillä, Linnea von Kattendamin viihdyttämänä. Juhla ja ystävien tapaaminen oli ihana lopetus työviikolle. Kirjauutuus sai heti suunnittelemaan illanviettoja pimeän syksyn piristykseksi.

 Habitare on pyörinyt lukuisilla seuraamillani suomalaisilla somekanavilla. Viikolla en messuille ehtinyt, mutta eilen pääsin Habitareen itsekin (pressipassilla), tässä muutama huomio messujen annista.

Runsaat, boheemitkin kukka-asetelmat ovat edelleen in, ehkä vieläkin rönsyvämpinä. Asetelmissa on tuppsupäiisä heiniä ja jopa höyheniä. Trendikkäimmät nostavat kukkansa katosta roikkumaan.

 
  

Värien paluusta on olut paljon puhetta näiden messujen yhteydessä ja kyllähän Habitaressa värejä näkyi, etenkin tiilenpunaista ja petrolia oli paljon.

Värien noususta huolimatta maanläheisiä värejä oli paljon hiekasta saven ja kiven sävyihin. Suomalaisten neutraalit suosikit taitavat aina pitää pintansa.

MItä sinun viikkoosi on kuulunut?