Kymmenen kapakan kautta / A mystery restaurant tour in Helsinki

Viime keskiviikon yhdeksättä hääpäivää emme sinä päivänä viettäneet. Keskiviikoksi osui paastopäiväkin, jota emme lähteneet muuttamaan toiselle päivälle. Söimme ihan arkisesti shaksukaa, joka tosin on Siipan suurta herkkua.

Torstaiksi kuitenkin kutsuin Siipan kolmeksi tapaamaan minua töihin. Pyysin jättämään auton kotiin, mutta muita tietoja en antanut.

Lähdin aika arkisessa asussa töihin; blazerissa (ehkä minusta sittenkin kuoriutuu blazer-nainen), mustissa farkuissa ja puuvillatopissa. Ennen Siipan saapumista vaihdoin kuitenkin astetta juhlavamman paljettitopin arkisen puuvillatopin sijaan. Kaulassa oli hääpäivälahja, Mariian valmistama savukvartsi-hopeariipus.

Last Wednesday was our ninth wedding anniversary, we didn't celebrate it then. It was our second 5:2 fast day of the week and I made shaksuka, one of Husband's favorite dishes.

On Thursday I invited Husband to my office at three and told him to leave car at home.

Before three I changed my top to a sequined top. I had my new smoky quartz and sterling pendant I got for anniversary present.

En vielä ensimmäiseen paikkaan suunnatessammekaan paljastanut jutun juonta, mutta tarkoitus oli käydä ravintoloissa, joissa emme ole käyneet (yhdessä) aiemmin.

Ensimmäinen pysähdys oli Kaartin hodarissa ja hummerissa Pikku-Roballa. Minä säin ox-hodarin ja Siippa maistoi chorizolla ja mustekalalla täytettyä hodaria. Palan painikkeeksi joimme lasilliset Bulles de Comptoir #2-shampanjaa. Hauska paikka, palvelu oli erittäin ystävällistä ja hodarit blogihehkutuksen arvoisia.

My aim was to take Husband to restaurantes where we hadn't been (together) previosly.

Our first stop was Kaartin hodari & hummeri, where we had gourmet hot dogs with Champagne. A fun place, friendly staff and delicious dogs.

 Pikku-Robalta kävelimme Espalle Tomi Björkin uuteen ravintolaan Brondaan. Neljän maissa ravintolassa oli vain muutama asiakas. Istahdimme "mannermaiseen tapaan" baaritiskille, seurasimme baarimestarien työskentelyä tiskin takana ja nautimme pari cocktailia.

Sitten hiukoikin taas hiukan, joten jaoimme maukkaan ja näyttävän, joskin hintavan charcuterie/leikkeleannoksen; talon leikkelelajitelma Iberico-porsaasta, kananmaksa-pateeta, fetatahnaa,  omenahilloketta ja rapeaa leipää.

Vaalealla puulla ja messingillä sisustettu valoisa ravintola on tyylikäs lisä Helsingin ravintolatarjontaan. Paikka tuntuu olevan paitsi suosittu ruokaravintola myös varsinainen näyttäytymispaikka. Muutamia julkkiksia ja TV:stä tuttuja oli jo alkuillasta paikalla ja ihmiset kuvasivat itseään ahkerasti someen.

From the hot dog bar we headed to a new "in" restaurant Bronda. We sat by the bar and had few cocktails. Then we felt hungry again, so we shared a charcuterie dish.

Bronda is very stylish with light wood an dbrass interior. It seems to be the new meeting point of the bold & beutiful of Helsinki.

Brondasta menimme rauhalliseen Emon viinibaariin, jossa joimme kepeän kevyet limoncello-proseccot.

From Bronda we headed to Emo wine bar, where we had sparkling limoncello proseccos.

Jälkiruoalle kävelimme Maxilliin. Täällä tosin olimme molemmat olleet, emme tosin yhdessä. Viime käynnistäni oli tainnut kulua jo 15 vuotta.

Desserts we had at Maxill. Here I had been once, but it was abt. 15 years ago, so it really didn't count.

Kauniissa kevätillassa suuntasimme kohden viimeistä kohdettamme Kampissa.

Erottajan Death or liberty-cocktailbaarin pojat ovat jokin aika sitten avanneet Books & Library-baarin Malminrinteeseen. Emme olleet aiemmin olleet siellä ja hämmästelimme hetken ikkunassa ollutta Kyrönmaan matkailun edistämiskeskus-tekstiä. Verhon takaa ei sisään päässyt näkemään, mutta ovi oli raollaan, joten astuimme sisään. Baarissa oli ollut samana iltana Juuri-tisleen ensi-ilta ja tarjolla oli juomaan tehtyjä cocktaileja. Tilassa onkin näihin tuotteisiin rakentuva pop up-baari juhannukseen asti. Pohjanmaan pojat ovat alkaneet valmistaa viskiä. Ensimmäinen erä valmistuu vuonna 2017, mutta Juuri-tislettä pääsee maistelemaan jo nyt. Ilta päättyikin Perttilän silta-cocktailiin.

Ei siis kuljettu ihan kymmenen kapakan kautta, mutta aika laaja kierros saatiin tehtyä ja silti olimme kotona jo kymmeneltä! Ja kaikesta huolimatta pahemmin horjumatta, ihan omin jaloin...

Mikä tärkeintä, Siippakin oli hyvin tyytyväinen hauskasti sujuneeseen "mysteerikierrokseen".

Our last pit stop was Books & Library cocktail bar on Malminrinne. It is hosting a fun pop up bar until Midsummer, there had been a world premier the same night for an unaged rye distillate by a Finnish  whisky maker. We both tasted distillalte based cocktails before heading home.

Mansikkainen salaatti / Salad with strawberries

Eivät espanjalaiset mansikat päihitä suomalaisia, mutta kyllä niidenkin maussa on vähän lupausta kesästä talven jälkeen...

Syön mansikoita sellaisenaan, jälkkäreissä, leivonnaisissa tai vaikka salaatissa.

 

Nopean salaatin kokosin parista erilaisesta lehtisalaatista, punasipulista, tomaatista, salamista ja mozzarellasta. Kastikkeen sekoitin oliiviöljystä, Dijon-sinapista, soijasta sekä sherryviinietikasta.

Spanish strawberries don't beat Finnish ones, but their time is only in July. Until then I have to settle to imported strawberries.

A quick salad of strawberries, tomatoes, lettuce, red onion, salami and mozzarelal. Dressing was mixed of olive oil, Dijon mustard, soy sauce and sherry vinegar.



Kevään iloja / Delightful spring

 

 

Haaveilen koko talven aina riippukeinussa loikoilusta. Eilen makailinkin ihanasti lämmittävässä auringossa. En ole koskaan tainnutkaan makailla riippukeinussa lukemassa näin aikaisin keväällä! Ihanaa!

 

Käärin lahkeetkin ylös (paljastaen maidonvaaleat sääreni...) ja vetäisin paljaisiin jalkoihin kesäisen kepeät Converset. Vain noin viikko sitten sormeni olivat autoa imuroidessa niin jäässä, etten enää tuntenut niitä, nyt auringon lämpö hyväili ihanasti... 

 

 

I dream all winter about a lie in hammock. Today I stretched in hammock for the first time this spring.

q was warmer than usually at this time of spring. I rolled my trouser legs (showing my milk white ankles) and wore my Converses without socks. I love spring!

 

 

Tarmokin viihtyi koko päivän ulkona. Sillä on anoppilassa ihan elämä. Löytökoira voi kulkea sisään ja ulos mielensä mukaan, vahtia tiluksiaan, käydä tervehtimässä lampaita (välillä se kyllä vähän juoksuttaakin niitä syöksymällä haukkuen laitumen aitaa kohden) ja vaikka pulahtaa jokeen jos siltä tuntuu.

 

 

 Tarmo the dog has a wonderful life at my inlaws. The previous stray dog can come and go as he likes, he can lie on a hill an  keep an eye on "his estate", greet his sheep friends or take a dip in the narrow river.

 



Ihana maalaispääsiäinen / A lovely Easter at the countryside

 

 

 

 

 

 

 

 

Vietämme pääsiäistä anoppilassa, en ole ollutkaan moneen kuukauteen täällä.

Sää muuttui keväisen lämpimäksi eilen. Olemme samoilleet metsässä, leikittäneet Tarmoa, päästäneet lemmikkilampaat ulos, syöneet hyvin  (mm. perunapizzaa, joka sai täydet pisteet täälläkin) ja nukkuneet päiväunia. Ihanaa!

Ensimmäinen valkovuokkokin tuli bongattua.

 

Tänään kävin anoppini ja kälyni kanssa läheisessä antiikki/romukaupassa ostoksilla, ostelin muutamalla eurolla ruokakuviin rekvisiittaa. Niistä lisää myöhemmin.

 

Tänään, jos (ja ilmeisesti kun) sää jatkuu aurinkoisen lämpimänä, pääsen ehkä jo ensi kertaa tänä vuonna heittäytymään riippukeinuun. Täytyy muistaa vain laittaa aurinkovoidetta, etten kärähdä heti alkuun!

 

 

We are speding Easter at my in laws on countryside. Weather has been warm and lovely. It's been a the first really warmer day this spring.

We have eaten well, walked in woods, played with Tarmo the dog, taken sheep out, napped and eaten well (I tested potato pizza with the vegetarian relatives today and got ten points) and will continue the same lazy routine today.


Cocktailit Gocessa / Coctails at Goce

 

 

Indiedaysin gaalasta jatkoin kaupungin yöhön, tapasin gaalan jälkeen Siipan ja ystävämme Latvassa.  Kun mietimme, mihin jatkaisimme cocktaileille, muistelin taannoista cocktailkilpailua, jota olin tuomaroimassa. Gocen baarimestari Niko voitti kisan, joten ehdotin cocktaileja Gocessa.

Vaikka ravintola on keskustassa aivan työpaikkani lähellä, en ole koskaan ollut siellä. Parissa tilaisuudessa olen tosin ollut saman rakennuksen juhlatiloissa. Ravintolatilassa on ollut muutama muukin ravintola sitten mm. tyttökouluna ja kuvataideakatemiana toimineen rakennuksen parin vuoden takaisen remontin. Monissa suomalaisissa ja ulkolaisissa blogeissa on kuitenkin hehkutettu tyylikästä tilaa, joka kuitenkin on monelta muultakin ilmeisesti jäänyt käymättä, kun yrittäjät ovat vaihtuneet.

Siippa ja ystävämme pitivät tilaa hieman kliinisenä, minun silmääni sisustus miellytti.

Rosemary martinini oli todella maittava. Juomassa oli trendikästä bitteriä, joita cocktailkisassakin monet kilpailijat hehkuttivat.

 

Sain illan aikana kutsun Gocen terassikauden avajaisiin, kun ravintolapäälikkö päätteli minun olevan bloggaaja. Täytyy silloin ottaa tilasta kuvia päivänvalossa.


On Saturday I visited for the first time restaurant Goce in Helsinki, even thoug it's in the heart of Helsinki, the next block from my office and the space has been featured in many international interior blogs. Goce's bartender won the cocktail competition I was judging recently, so I  had high hopes for their coctail list. Their rosemary martini was excellent.

I took some potos and was asked if I write a blog. When I answered yes, I got invitation for their terrace season opening. Then I can take few more photos of the interior on day light and also taste Goce's tapas selection.


Kauli ja rullaa; lehteilevä leipä / Bon Appetit's flaky bread

Tänään on vielä tavanomaista lyhyepi puristus töissä, sitten Siipan kanssa kaupungille ja pääsiäisen viettoon.

Pääsiäistä onkin odotettu! En ole vielä pitänyt talvilomaakaan (sen aika on jossain vaiheessa toukokuuta), joten neljän päivän breikki tuleekin tarpeeseen!

Tässä on kiva, pikkuisen näpertämistä vaativa, mutta ei liian vaikea leipäresepti vaikka pääsiäiseksi. Lopputulos on vaivan arvoinen ja lopputaikinan voi pakastaa valmiiksi pyöräytettyinä kiekkoina.

Siipan minulle tilaamassa Bon Appetit-lehden viime numerossa oli Brooklynin Glaccerie-ravintolan lehteilevän leivän resepti. Heti sivua kääntäessäni ja nähdessäni leivän kuvan, tiesin haluavani kokeilla reseptiä.

Kerrostunut ja lohkeileva taikina erottaa tämän leivän muista litteistä leivistä.

Hyvää siitä tulikin. Siippakin oli mausta aivan innoissaan dipatessaan leipäpalasia turkkilaiseen jugurttiin, johon oli sekoittanut lorauksen oliiviöljyä, teelusikallisen tahinia ja hieman chilihiutaleita.

Alkuperäisessä reseptissä oli voita, minä käytin ensimmäisellä kerralla juoksevaa marhariinia. Kummatkin toimivat hyvin.

Lohkeileva leipä

1 tl merisuolaa

7,5 dl jauhoja

6 rkl voita tai juoksevaa margariinia + n. 10rkl voiteluun

2 dl vettä

Hiutaleista merisuolaa ( esim. Maldon )


Sekoita suola ja 7,5 dl jauhoja isossa kulhossa. Pirskottele voi tai margariini joukkoon, sekoita hyvin. Vähitellen sekoita joukkoon vajaa 2 dl vettä. Vaivaa kevyesti jauhotetulla alustalla, kunnes taikina on kiiltävää ja erittäin pehmeää, noin 5 minuuttia. Kääri muoviin; anna levätä lämpimässä paikassa vähintään 4 tuntia

Jaa taikina 10 osaan ja rullaa kämmenissä palloiksi. Laita pallot pellille, peitä muovikelmulla ja anna levätä 15 minuuttia .

Työskentele yksi pala kerrallaan , kauli jauhotetulla kaulimella ohuiksi n. 20 cm "lätyiksi".
Harjaa lätyn pinta huoneenlämpöisellä voilla tai margariinilla ja ripottele hieman Maldon-suolaa pinnalle.

 (Minulla on silikoninen pullasuti, jolla juoksevan margariinin levitys kävi muutamassa sekunnissa). Rullaa lättynen köysimäiseksi. Rullaa jokainen "köysi" itsensä ympärille tiukaksi kiekoksi.

Työskentele yksi kiekko kerrallaan;  kauli kiekot jauhottamattomalla alustalla n. 20 cm kokoisiksi, n. 4 mm paksuisiksi lätyiksi.

Kuumenna iso valurautainen paistinpannu keskilämmölle. Harjaa Becel juoksevaa molemmin puolin "lättyä".   Paista kunnes leipiin on paistunut ruskeita pilkkuja ja ne ovat kypsiä. Ripottele päälle merisuolaa.

TEE ETUKÄTEEN : taikinan voi valmistaa kiekkovaiheeseen asti. Kiekot kääritään tiukasti ja pakastetaan. Sulata taikinaa niin, että pääset kaulitsemaan sen lätyksi ja paista 1-2 min kauemmin kuin tuoreesta taikinasta.

 

When I laid my eyes on the flaky bread recipe in Bon Appetit magazine, I knew I needed to make it. Last weekend I finally made it. Husband loved the bread and the dip (Turkish yoghurt, pinch of chili flakes and a teaspoon of tahini). So did I.

Flaky bread

1 teaspoon kosher salt

3 cups all-purpose flour, plus more for surface

6 tablespoons unsalted butter, melted, plus more, room temperature, for brushing (about 10 )     
2 dl water

Flaky sea salt (such as Maldon)    

Olive oil (for parchment)    

  

Whisk kosher salt and 3 cups flour in a large bowl. Drizzle in melted butter; mix well. Gradually mix in ¾ cup water. Knead on a lightly floured surface until dough is shiny and very soft, about 5 minutes. Wrap in plastic; let rest in a warm spot at least 4 hours.

Divide dough into 10 pieces and, using your palm, roll into balls. Place balls on a baking sheet, cover with plastic wrap, and let rest 15 minutes.

Working with 1 piece at a time, roll out balls on an unfloured surface with a rolling pin into very thin rounds or ovals about 9” across. (If dough bounces back, cover with plastic and let rest a few minutes.)

Brush tops of rounds with room-temperature butter and sprinkle with sea salt. Roll up each round onto itself to create a long thin rope, then wind each rope around itself to create a tight coil.

Working with 1 coil at a time, roll out on an unfloured surface to 10” rounds no more than ⅛” thick. Stack as you go, separating with sheets of parchment brushed with oil.

Heat a large cast-iron griddle or skillet over medium-high heat. Working 1 at a time, brush both sides of a dough round with room-temperature butter and cook until lightly blistered and cooked through, about 2 minutes per side. Transfer bread to a wire rack and sprinkle with sea salt.

DO AHEAD: Coils can be rolled out 1 month ahead; wrap tightly and freeze. Cook from frozen (add 1–2 minutes to cooking time).

It’s the buttery layers that set flaky bread apart from all others. To get them, nail this key coiling move. 1. Using a rolling pin and working 1 piece at a time, roll out each ball on an unfloured surface into a very thin round (or oval). 2. Brush with about ½ Tbsp. butter and sprinkle with flaky sea salt. Roll up dough onto itself to create a long, thin rope. 3. Wind the rope into a tight coil, then roll out again. The rolled-out coil will separate into thin, individual layers. Hello, flaky bread.