"Eikö teillä ole poikapomoa?" / "I need a boy manager!"

Kuvassa ei enää ihan tyttöikäinen bloggaaja näyttää kieltä tasa-arvon vastustajille.

Tänään on YK:n julistama tyttöjen päivä.

 

Monessa maassa ei ole tyttöjen päivä koskaan. Pojatkin kärsivät monessa maankolkassa, muta tyttöjen asema on usein vieläkin heikompi. Me suomalaisnaiset olemme siitä kuuluisasta 80 sentin eurosta huolimatta kuitenkin monessa asiassa tasa-arvoisia miesten kanssa ja pidämme kyllä ihan oikeutetustikin tasa-arvoamme luonnollisena asiana. Ne asiat, joissa tasa-arvo ei toteudu (puolin tai toisin), pistävätkin usein silmään.

 

Tasa-arvon puutteesta ympäri maailman sain taas pienen muistutuksen, kun töihin on tullut intialaisesta call centeristä jotain sijoitustarjouspuheluita parina päivänä.

Ensin kysyttiin työnantajaa nimeltä. Kun hän ei ole ollut paikalla (ja olen tiennyt, ettei hän halua näitä puheluita kuitenkaan), kysyttiin onko toimistossa ketään muuta. Vastasin että minä olen toimistossa ja kysynyt mitä asia koskee. Soittaja halusi puhua jonkun päällikön kanssa. Kun totesin olevani päällikkö, soittaja kysyi eikö löytyisi jotain "boy manageria"! Kysyin vielä miksi ihmeessä hän tarvitsee pojan puhelimeen, kun hänellä on jo manager langan päässä. Soittaja ilmoitti haluavansa keskustella bisnesasioita ja siihen kelpasi vain kuulemma poika tai mies. Siihen totesin, että meillä täällä Suomessa naisetkin voivat olla johtajia, ei aina tarvita poikajohtajaa ja lopetin puhelun siihen.

Siitä onkin aikaa, että kykyjäni jossain asiassa avoimesti kyseenalaistettiin pelkän sukupuolen takia. Räikeimmin se on tainnut tapahtua ammoisessa työhaastattelussa, jossa haastattelija kyseli kuinka pärjäisin autolla keskustassa ja etenkin parkkeeraamisessa, kun olen nainen...

No, nämä ovat pikku juttuja jotka lähinnä naurattavat, eivätkä lannista. Niitä, joiden elämässä tasa-arvo on paljon kauempana, voi tukea joko lipaskeräyksissä (Helsingissä ainakin Espalla oli eilen kerääjiä) tai täällä.


Today is the UN international day of the girl.

In many countries girls are never treated equally with boys. Boys do also suffer in many places, but often girls have it even harder.

I got a small reminder of the lack of equality when I answered a call from some Inian call center. Caller asked my employer by name. I told he was not available. Caller asked if there was anyone in the office. I told I was in the office. He wanted to talk with some manager. "I am a manager, what does this call concern?". "I need a boy manager". I asked why he needed a "boy manager" when he already had a manager on the line. "I need to talk about investment business proposal and I need a boy manager". I told that in Finland women can be managers as well as men and ended the call there.

This incident was actually more funny than annoying, but there are many women and girls who are still far away from equality. You can support young girls to get a bit closer to equal treatment by giving a donation to UN Girl day account or donation collectors in your own country.

  

Prestoon tutustumassa / A Helsinki restaurant visit

 

 

Keskiviikkona olin tutustumassa Etelä-Espan ravintola Prestoon sekä Masin viinitalon tuotteisiin. Masihan on Suomessa tunnettu viineistään, mutta heillä on myös laadukkaita ruokatuotteita, joita nyt saa ostaa Prestosta.

Keväällä auennut Presto on kuulunut "tuollakin pitäisi käydä"-listalleni, mutta eipä vain ole tullut vierailtua, vaikka paljoa keskeisemmällä paikalla ei ravintola voisi Helsingissä olla.

 

Ravintola on isojen ikkunoiden läpi avautuvaa näkymää paljon suurempi, takaosassa on toisessa kerroksessa iso "lounge"; jota en ole kadulta ohi kulkiessani huomannutkaan. Viihtyisä ravintola vaikutti mukavan mutkattomalta paikalta, jonne on helppo pistäytyä vaikka töiden jälkeen antipastolle tai syömään samettista tryffelillä silattua hummeririsottoa.

Töissä oli jäänyt muutama projekti kesken, mutta toimistolle oli hyvä palata herkkuja maisteltuaan, sieluakin oli ravittu tilkalla viiniä. Hommat hoituivatkin "ruokatauon" jälkeen sutjakasti loppuun.

 

 

On Wednesday I visited restaurant  Presto in Helsinki city center. A group of bloggers and jounalists were invited to taste restaurant's antipasti, risotto and Masi wine house products. Italian Masi is known known for its wide range of wines, but they also have quality food products that are now sold in Presto.

Large but cozy restaurant is an easy place to stop after work for antipasto or their velvety truffle - lobster risotto.

Ikkunaostoksilla Pariisissa; korut / Window shopping in Paris; jewelry

 

 

 

 

 

 

 

 

Pariisissa on huomattava määrä koruliikkeitä; kultasepänliikkeiden ja maailmankuulujen jalokivimyymälöiden lisäksi on tarjolla hopea- ja puolijalokivikoruja sekä pukukoruja joka makuun ja budjettiin.,

 

There are numerous jewelry shops in Paris; besides goldsmiths and world famous gemstone stores there are lots of stores selling jewelry made of silver and semiprecious stones and other materials to suit every taste and budget.

Löytöretki Snackistaniin / A trip to Snackistan

Snackistan on mielikuvituksellinen makujen maa, jossa kenelläkään ei ole nälkä, sillä naposteltavaa on aina tarjolla.

 

Sally Butcher on Persepolis-nimisen etnisen ruokakaupan omistaja Lontoosta. Uuteen kirjaansa hän on koonnut naposteluruokia, katukeittiön antimia ja mezejä Lähi-Idän keittiöiden tapaan.

Värikkäästi kuvitetussa kirjassa on reseptejä niin lihan, siipikarjan kuin kalaruokiin, mutta etsin aina varsinkin uudenlaisia lisukkeitä ja kasvisruokia. Monet kirjan resepteistä käyvät ateriaksi sellaisenaan tai meze-tyyppiseksi lisukkeeksi/aterian osaksi. Kirjassa on lisäksi helppoja marinointi- ja maustamisohjeita. Löysinkin kirjasta useita houkuttelevia reseptejä, joista muutamia olen tämän lisäksi jo kokeillutkin.

Kirja on muuten näköjään Hullujen päivien tarjouksessakin.

Ensimmäiseksi kokeiluun pääsi "Lähi-Idän cole slaw", sumakilla maustettu kaali

 

Taannoiselta illalliselta oli jäänyt yksi ankankoipi, riivin sen ja sekoitin tämän kaalisalaatin joukkoon. Lisäksi tein vielä maukkaan jugurttipohjaisen avokado-tomaattikastikkeen leivän dippaamiseen kirjan reseptillä, mutta sitä en tullut kuvanneeksi. Ateria oli oikein onnistunut.

Sumakilla maustettu kaali

n. 600 g kaalia ohuina suikaleina
0, 5dl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1½ tl sumakkia
merisuolaa ja vastajauhettua mustapippuria
1 rkl hampun- tai seesaminsiemeniä
1 tl kuminansiemeniä

Ryöppää kaalia kiehuvassa vedessä 1 min, valuta ja pysäytä kypsymien upottamalla kaali kylmään veteen. Valuta uudestaan ja siirrä kulhoon.

Sekoita oliiviöljy, valkosipuli, sumakki ja mausteet. Kaada kaalin päälle hyvin sekoittaen. Peitä kulho ja laita jääkaappiin kahdeksi tunniksi.

Juuri ennen tarjoilua paista kuivassa pienessä paistinpannussa hampun- tai seesamin- sekä kuminansiemeniä n. 1 min. Kumoa kaali (marinadeineen) kauniille lautasele ja ripottele lämpimät siemenet päälle.
 

 

Bloggaaja on saanut arvostelukappaleen kirjasta.

 

 

 

 

Sally Butcher brings us Snackistan: a fictitious land where tummies are always full, and there's a slightly naughty smile on every face.

 

This book, now translated in Finnish, contains lots of meze type recipes for a whole meal or to be served as side dish.

 

I have already made several of the dishes in the book, the first one was this delicious cabbage seasoned with sumac.

 

 

Sumac flavored cabbage



approx. 600 g cabbage, thinly cut into strips

0, 5dl  olive oil

2 cloves garlic, finely chopped

1 ½ tsp sumac

sea ​​salt and freshly ground black pepper

1 tablespoon hemp or sesame seeds

1 teaspoon cumin seeds



Blanch kale in boiling water for 1 minute, drain and dip in cold water until cooled. Drain again and transfer into a bowl.


Mix the olive oil, garlic, sumac, and spices. Pour over the cabbage and stir well. Cover the bowl and place in refrigerator for two hours.


Just before serving toast hemp or sesame and cumin seeds in a small dry skillet approx. 1 min. Cancel cabbage (with the marinade) on a beautiful plate and warm sprinkle the seeds on top.



The blogger has received a review copy of the book

Ikkunaostoksilla Pariisissa; eläimellistä menoa / Paris window shopping; animal instinct

 

 

 

 

 

Mustavalkoisuuden lisäksi eläinkuosit olivat hyvin esillä Pariisin näyteikkunoissa. Viimeisen kuvan ballerinat eivät ole eläinkuosiset, mutta muuten kyllä hyvin eläimelliset...

 

Besides black and white, there were also lots of animal patterns on Paris shop Windows. Ballerina flats on the last photo definitely define the animal trend.

Hyvää arkea / Everyday happiness

 

Elämähän on lähinnä arkea.

Arjestakin löytyy monia hyviä puolia ja siihen voi tehdä itse hyviä hetkiä.

 

Ostin tuoreita viikunoita, joista tein kakun. Jätin pari viikunaa aamiaiseksi, ne söin turkkilaisen jugurtin ja itsetehdyn myslin kera. Onnen hetki on tavallisesta hieman poikkeava aamiainen.

 

 

 Most of the weeks is full of work, tasks, Monday to Friday life.

Everyday lifecan still be good and I try to make it as good as possible with little things.

 

I bought fresh figs for a cake. I had two left over ones that I saved for breakfast the next morning. and ate them with thick Turkish yoghurt and home made granola. An unusual breakfast was one of those little happiness moments.

  

  

(Koti)kokille onnea ovat terävät veitset. Viime talvena emännöin kotona blogitapahtumaa ja kun ryhmä naisia kokkaili keittiössäni Meri-Tuuli Lindströmin johdolla, tajusin, että oikeastaan kaikki veitsemme olivat huonossa kunnossa. Seuraavalla viikolla ostinkin uuden veitsisetin. Terävällä veitsellä on ilo pilkkoa ja viipaloida.

Haaveilen vielä japanilaisesta keittiöveitsestä, se haave taitaa toteutua tulevalla matkalla. En ehkä tuhansia tule satsaamaan, kalleimmilla kun ei taida olla edes hintakattoa, mutta jonkun hieman paremman varmana hankin.

 

For eager cook sharp knives bring joy I hosted a blogger event at my home last winter. When a group of women cooked in my kitchen, I realized all our knives where in bad condition. The ollowing week I bought a set of good knives.

 I am also dreaming of a Japanese kitchen knife. My dream might come true in the upcoming trip.  I am not planning to spend thousands, but will buy one good knife that will last a lifetime.

 

 

Tämä menee ehkä enemmänkin siihen "viikonlopun hetkiä"-kategoriaan, kun 700-sivuisen lehtijärkäleen kanssa on voinut hautautua sohvannurkkaan nautiskelemaan ajan kanssa. Luettavaa on riittänyt arki-illoiksikin. Seuraavaksi ostoslistalla on Voguen kuulu syyskuun numero, kunhan se vain ilmestyisi tänne lehtipisteisiin edes näin lokakuulla.

 

This more of my valued "weekend moments", I have sat it the corner of sofa with 700 page In Style, but also returned to it on weekend nights.

 

 

 

Tiesitkö, että vesijohtoveden kupari vahingoittaa hiusta? En minäkään. Pantene kuitenkin tietää ja on muuttanut shampoidensa koostumusta suojaamaan hiuksia vesijohtoveden haitallisilta mineraaleilta jokaisella pesukerralla.

Arjen onnea on hyvä hiuspäivä.

Bloggaaja on saanut tuotteet testattavaksi.
 

 

Copper in tap water can damage hair. Pantene has changed thteir range of shamppos to protect hair form damaging minerals of tap water.

A good hair day can be every day.

 

Arjen iloja on sekin, että voin pukeutua töihin mieleni mukaan. Casual voi olla joka päivä, pukeutumiseni ei riipu viikonpäivästä vaan siitä mitä on ohjelmassa ja mikä fiilis minulla on aamulla (tai parhaimmassa tapauksessa jo edellisenä iltana, jos innostun laittamaan seuraavan päivän asun valmiiksi). Asun piristykseksi casualimpinakin päivinä tulee joku kiva koru, huivi tai vaikka molemmat.

 

Tässä casual Thursday, jollin järjestelin myyntinäytteitä paikoilleen erään tapahtuman jälkimainingeissa, päällä väljä 12€ puuvillacashmereneule HM Premiumin vuoden takaisesta nettialesta (ihan paras hinta-laatusuhdeostos ikinä, vastaa laadultaan Replayn neuleita. Onneksi ostin myös meleeratun vaaleanharmaan), mustat farkut ja ne nilkkurit, joista mainitsinkin tässä postauksessa. Seuraavana päivänä päällä oli tweedhame, silkkitoppi neuletakki ja avokkaat. Sinä aamuna tuntui taas sellaiselta asulta.

Part of my everyday happiness is that I don't have any official dress code at work. My outfits depend on my meetings asd tasks and also how I feel in the morning. Here I am after an office rearranging day, wearing black jeans, cashmere scarf, ankle boots and a cheap, but excellent quality cotton cashmere knit found from HM premium sale.

 

 

 

Shampanja on ihanaa, mutta yksi mieleenpainuvimpia juomahetkiä viime aikoina on ollut pullollinen vettä, jonka join parilla kulauksella messurupeaman jälkeen lentokentällä. Työrupeama oli ollut aika kova, olin väsynyt ja janoissani. Vesi maistui kertakaikkisen hyvältä (vaikka suosionkin yleensä aina vesijohtovettä pulloveden sijaan, nyt ei vain ollut mitään astiaa, johon olisin vettä laskenut). Välillä ei onneen tarvita kuin raikasta vettä, sehän ei monelle tässä maailmassa ole mikään itsestäänselvyys.

 

 

I love champagne, but water is my favorite drink. Few weeks ago I was so happy to have a bottle of water before boarding (although I normally prefer tap water over bottled). It had been along week at the fairs, I was tired and thirsty. Water tasted fantastic. We have excellent tap water in Finland and we tend ake clean, good water  for granted. Globally clean water is luxury and we often forget it.



Pariisin ruokamarkkinoilla / Food markets of Paris



 

 

 

 

Pariisin-viikonlopun kohokohtia olivat ruokamarkkinat, perjantaina kirjoittelin myös ravintoloista. Kiertelin lauantaina Rue de Mouffetardin, Place Mongen ja Bastillen ruokamarkkinoilla. Bastillen Marche Richard Lenoir ja Place Monge ovat perinteisiä toreja, joiden lähistöllä on lisäksi herkkukauppoja. Rue Mouffetardilla  ei ole kuin muutama varsinainen torikoju kadun loppupäässä, mutta sitä reunustavat ravintoloiden lisäksi lukuisat kala-, liha-, juusto- ja leipäkaupat, konditoriat, viinimyymälät ja vihanneksia sekä hedelmiä myyvät liikkeet. Aukioloajat alempana (englanniksi).

 

Näiden lisäksi Pariisissa on lukemattomia ruokamarkkinoita eri päivinä, puhumattakaan ruokakauppojen kirjosta.

 

 

Food markets were the highlight of my Parisian weekend. I chose few of the numerous marchés and  wandered on Rue Mouffetard, Place Monge and Bastille food markets.

 

Bastille and Place de Monge have traditional outdoor markets, on Rue Mouffetard there are only few ourdoor wendors, but the street is lined with vegetable, meat, cake and bread shops, butchers, fish and cheese mongers.

 

 Monge

 

Metro: Monge.

Open: Wed/Fri/Sun 8.30am til 1pm.

 

 

Marche Richard Lenoir/Bastille

 

Metro: Bastille.

Open: Thurs – Sun. 9am til 1pm.

 

Rue Mouffetard

 

Metro: Censier-Daubenton or Place Monge

Open: Open airs stands Tuesday-Sunday morning (stands close for lunch).

 

 



 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sesongin tarjonta on runsasta. Tuoreen ja raikkaan näköisiä vihanneksia ja hedelmiä on houkuttelevasti tarjolla korkeina pinoina.

 

Season's vegetabvles and fruits are piled high.

 

 

 

 

Paikalliset asiakkaat suuntaavat usein vakiokauppiaidensa kojuille, mutta toreilla kuuluvat myös kauppiaiden huudot, joilla asiakkaiden huomiosta kilpaillaan. Ylimpänä kaikuivat pohjois-afrikkalaisten vihanneskauppiaiden "Jalla! Jalla!"-huudahdukset.

 

Many vendors have their regular clients, but they also try to get attention of passing people by loudly shouting offers.

 

 

 

 

 

 

 

Lihaa, mereneläviä, kalaa, munia, kananpoikaa... kaikkea on tarjolla ulkoilmassa eivätkä myyntisäännökset taida olla yhtä tarkkoja kuin meillä.

 

Meat, seafood, fish, eggs, chicken.... everything  looked fresh and tempting.

 

 

 

 

 

 

 Viinit ja juusto kuuluvat olennaisesti ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Molempia sai myös toreilta.

Cheese and wine are essential to the French food culture. Both were available also on markets. 

 

 

 

 

 

 

Kuolasin konditorioiden ikkunoiden takana, mutta yhtään leivosta en loppujen lopuksi ostanut. Etsin viikunatorttua, jollaista söin yhteisellä matkalla Siipan kanssa joitain vuosia sitten, mutta missään en nähnyt sellaista tällä kertaa.

 Jäätelöä sen sijaan söin parina päivänä. Hallien luona oli frozen yogurt-baari, jossa annos rakennettiin itse ystävällisen henkilökunnan neuvoilla. Makuja oli kaksi, lisäksi oli erilaisia keksejä, karamelleja, kastikkeita, marjoja ja mm. minttua annoksen päälle. Hinta määräytyi annoksen painon mukaan.

 

Instead of cakes and tarts I ate ice cream.

 

 

Mitä sitten ostin tuliaisiksi kotiin?

Siippa tilaa aina juustoja. Ne kyllä hain viimeisenä iltana Monoprixista, kun mikään muu paikka ei ollut siihen aikaan auki. Monossa on kyllä ihan hyvät juustovalikoimat. Pakkasin juustot ensin yksitellen pikkupusseihin, jotka kahmin hotellihuoneen hammasmukien ympäriltä parina aamuna,  sitten minigrip-pussiin (otettu tarkoitusta varten kotoa mukaan), sitten tiukasti solmittuun muovipussiin ja lopuksi vielä toiseen minigrip-pussiin. Voilà! Hajut pysyivät hallinnassa, enkä pyörtynyt avatessani matkalaukkua.

Markkinoilta ostin erilaisia makkaroita, pateeta ja viikunahilloa. Monoprixista ostin vielä kuvan kastanjapyreetä ja pateeta sekä riletteä.

Selkä ei todellakaan kiittänyt raahatessani laukkua juna-asemalle, messuille viimeisenä päivänä ja sieltä taas junalla lentoasemalle, onneksi lentoasemalla sentään oli rullaportaat (ja vielä toimivat, sehän ei aina ole taattua). Laukussahan olivat viikossa käytettyjen vaatteiden lisäksi myös ne liiat vaatteet ja korkokengät, joita en käyttänyt, kosmetiikat ja yli puolen kilon painoinen saippuapullo. Kotona soitin alaovella Siipalle, hän sai raahata laukkua viimeiset kerrosten välit.


Besides the cosmetics  bought, I also carried few kilos of food; cheese, sausages, patés,chesnut puré, fig jam... Wasn't too happy to drag my luggage at teh stairs of train stations... but it was worth all the lift and pulling of the heavy luggage.