Ricotta-päärynäleivät

Olen vuosien varrella monesti todennut olevani aamiaisfani. Matkoja suunnitellessakin käytän aikaa erityisesti hyviä aamiaispaikkoja etsiessä. Monta hyvää aamiaisideaa on tullu tuotuta "matkamuistona" reissuilta ympäri maailmaa.

Usein arkiaamun aamiainen on tuorepuuro, mutta välillä tekee mieli muutakin.

Ricotta-päärynäleivät on nopea koota, tätä makuyhdistelmää voi maistella siis kiireisenä arkiaamunakin.

Inkiväärihillon sijaan voit käyttää hunajaa, mutta kipakan makea inkiväärihillo antaa omanlaisensa maun. Ystäviltä joululahjaksi saatu inkiväärihillo maistui erinomaiselta ricotta-päärynälevän päällä.

Maultaan hieman hapanta ja raikkaan sitruksista, purppuran väristä sumakkia sai vielä joitain vuosia sitten lähinnä Lähi-Idän elintarvikkeita myyvistä liikkeistä, mutta nyt olen löytänyt sitä mm. Citymarketin maustehyllystä.

Ricotta-päärynäleivät

Hyvää leipää viipaloituna ja paahdettuna
1 prk ricottajuustoa
1 päärynä ½ cm viipaleiksi leikattuna
inkiväärihilloa tai hunajaa
sumakkia
tuoretta timjamia

Paahda hyvää (mieluiten hapanjuuri)leipää, levitä ricottajuustoa leipäviipaleille. Viipaloi päärynä leipien päälle, valuta päälle hieman hunajaa tai inkiväärihilloa. Ripottle lopuksi leivän päälle hieman sumakkia ja tuoretta timjamia.

Viisi viikon varrelta

Kohta ollaan keväässä; on aika aloittaa suojakertoimien käyttö, ihailla/kauhistella/hämmästellä aikaista kukintaa ja rentoutuakin.

Luontoa ja tätä "talvea" ei voi olla hämmästelemättä. Nythän talvi vetelee jo viimeisiään; ensi viikolla siirrytään maaliskuun myötä virallisestikin kevääseen. Monena vuonna eniten lunta on satanut (ja kevättä kohden mennessä myös sulanut) maaliskuussa.

Jonkinlaista lumipeitettä on eteläänkin tulevalle viikolle luvattu, saa nähdä kuinka talvista on tulossa. Kuluneella viikolla sateli yhtenä aamupäivänä hetkosen lunta, hämmästelimme sitä samaan suuntaan hetkellisessä pikkupyryssä kulkeneiden tuttujen kanssa, vaikka helmikuussa lumisateen pitäisi toki olla ihan normimenoa. Kevään kukat nousevat maasta pari reilusti yli kuukauden etuajassa, tänään bongasin ison leskenlehden nupunkin maalla.

Viikon paras, runsain ja raikkain aamiainen nautittiin ACO-apteekkikosmetiikkasarjan uusien aurinkovoiteiden pressitilaisuudessa ravintola Espassa. Kevätaurinko alkaa hiljalleen lämmittää, ihanien auringonsäteiden haittavaikutuksilta kannattaa alkaa suojautumaan nyt. 

ACO on lanseerannut ensimmäiset, erityisesti kuivalle ja atooppiselle sekä aurinkoyliherkälle iholle kehitetyt aurinkotuotteensa; Intolerance Lotion SPF50 ja AtoProtect Lotion SPF50+. ACOn aurinkotuotteet ovat apteekkikosmetiikkasarjojen myydyimmät aurinkosuojat. Tuoteperheestä löytyvät tuotteet kaikille ihotyypeille ja koko perheelle

Sateen jatkuessa eilen koko päivän oli aikaa lukea. Perjantaina nappasin lehtihyllystäkin pitkästä aikaa luettavaa.  Trendissä oli Diane Keatonin inspiroima muotijuttu. Seuraan Dianea Instagramissa tyyli-inspiksen ja hyvän huumorintajun takia.

Muut Murakamit olen lukenut aiemmin, nyt aloitin Komtuurin surman. Paksussa kirjassa riittääkin luettavaa joksikin aikaa.

Eilen oli nimipäiväni. Olin tehnyt jo maalla aamiaiselle granolatortun ihan muuten vain, nimipäiväni muistin vasta appeni kysyessä onko joku erikoispäivä.

Sain nimikkomyrskynkin eilen. Tuuli-myrskyn nimeä hämmästeltiin Iltasanomien kommenteissa, mutta myrskythän nimetään kyseisen päivän nimipäivän mukaan.

Yön aikana 24 h sateen jälkeen anoppilan maisema oli muuttunut, pellolle oli ilmestynyt järvi ja laskiaissunnuntaiaamuksi ojapahanen oli muuttunut leveäksi virraksi.

Kuinka viikkosi on sujunut? Oletko jo bongannut kevään merkkejä?

Perunapizza vol. 2

Muistan hyvin kun tein ensimmäisen kerran perunapizzaa. Ajattelin, että perunapizza on parasta mitä olen koskaan syönyt tai ainakin parasta mitä olen koskaan itse tehnyt! Yksinkertaista ja ah, niin herkullista!

Olen aiemmin syönyt perunapizzaa ihan sellaisenaan, mutta nyt halusin pizzasta vielä ruokaisampaa ja lisäsin pizzan päälle burrataa, pestoa ja basilikanlehtiä. Perunapizza nousi vielä uusiin sfääreihin näillä lisukkeilla! Pellillisestä riitti kaksi isohkoa siivua neljälle illalliseksi ja kaikki tulivat täyteen.

Pestoreseptini blogin alkutaipaleelta kymmenen vuoden takaa on edelleen passeli, itse tosin teen aika näppituntumalla pestonkin mittailematta sen kummemmin.

Burratan sijaan pizzan päälle voi laittaa tuoretta mozzarellaa.

Pizzapohjan teen aina Pizze-kirjan ohjeella ja annan taikinan nousta noin kolme vuorokautta jääkaapissa. Taikina saa nousta rauhassa ja siihen tulee loistava sitko. 00-jauhoja tai pizzajauhoja saa nykyisin ainakin kaikista isommista marketeista.

Pizzapohja

500 g “00”-vehnäjauhoja
3,5 dl kylmää vettä
3 g kuivahiivaa
10 g hienoa merisuolaa
10 g oliiviöljyä (reilu ruokalusikallinen)

Ota tilkka vettä erikseen (n. 10%) ja sekoita siihen hieno merisuola.

Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se jauhoihin ja lisää vesi (90%). Jos käytät tuorehiivaa, liuota se aluksi veteen ja vasta sen jälkeen jauhoihin. Vaivaa ensin käsin tai koneella, hiljaisella nopeudella noin 10 minuuttia.

Lisää suolavesi ja jatka vaivaamista, kunnes vesi on imeytynyt jauhoihin.

Lisää oliiviöljy ja jatka vaivaamista, kunnes öljy on imeytynyt taikinaan.

Vaivaa lopuksi taikinaa maksiminopeudella, kunnes taikina on joustavaa ja sileää eikä tartu käsiin. Jos vaivaat käsin, ota taikina pois kulhosta ja vaivaa pöydällä reippain ottein. Hyvä yleiskone on tässä kyllä kullanarvoinen, en varmaan jaksaisi/viitsisi vaivata tarpeeksi käsin ja siinä lopputulos kärsisi.

Koko prosessi kestää n. 20 minuuttia. Älä tingi vaivaamisajasta, jotta käymisprosessi käynnistyy kunnolla ennen jääkaappiin laittamista. Jos siirrät taikinan kylmään vaivaamatta, saattaa olla, ettei taikina ala nousta. Kuivahiiva toimii varmemmin kuin tuorehiiva, käytä myös mahdollisimman hyvälaatuista jauhoa.

Kun taikina on valmis, sulje se ilmatiiviiseen astiaan ja laita vihanneslokeroon noin vuorokaudeksi. Ota taikina jääkaapista ja muotoile palloksi. Käsittele taikinaa varoen niin, ettet riko ilmakuplia. Laita pallot vielä toiseksi vuorokaudeksi jääkaappiin (tai halutessasi vielä pidemmäksi ajaksi, jopa 2-3 päiväksi). Ota kohonnut taikina pois jääkaapista ja anna lämmetä omassa rasiassaan pari tuntia huoneenlämmössä, ennen kuin aloitat taikinan käsittelyn.

Lämmitä uuni 250 C asteeseen keskilänmölle.

Pizzan päälle

2 dl creme fraichea
4 isoa vahapintaista, kiinteää perunaa ohuelti viipaloituna
suolaa, pippuria
1 rl oliiviöljyä

Levittele puolet taikinasta käsin uunipellille. Taikina on elastista, se venyy hyvin rauhallisesti käsiteltynä. Älä kauli taikinaa.

Levitä creme fraiche (johon voit halutessasi sekoittaa ruokalusikallisen pestoa) pizzapohjan päälle. Taputtele perunaviipaleet mahdollisimman kuiviksi talouspaperilla ja puhtaalla keittiöpyyhkeellä. JOs perunaviipaleet ovat kovin kosteita, pizzapohjasta ei tule rapeaa. Levitä perunaviipaleet ohuesti pizzapohjan päälle.

Pirskottele oliiviöljy pizzan päälle, ripottele suolaa ja pippuria.

Paista pizza uunissa n. 15 min, kunnes perunaviipaleet ovat kypsyneet ja saaneet väriä ja pizzapohja on kypsä.

Pizzan viimeistelyyn

oliiviöljyä
2 burrata- tai mozzarellapalloa
pestoa
basilikanlehtiä

Selleri-taatelisalaatti

Selleri jakaa mielipiteitä; toiset tykkäävät, toiset eivät. Tämä taatelilla pehmennetty ja sitruunalla piristetty selleri-taatelisalaatti  on kuitenkin monen sellaisenkin mieleen jolle ei selleri muuten maistu.

Selleri-taatelisalaatista onkin tullut meille uusi suosikkisalaatti, jota on parin viikon aikana syöty jo neljä kertaa.

Selleri-taatelisalaatti

1 d manteleita

8 sellerinvartta, ohuelti vinosti viipaloituina

6 kuivattua pehmeää taatelia karkeasti hienonnettuna

3 rkl vastapuristettua sitruunamehua
1 sitruunan kuori (keltainen osa) hienoksi raastettuna

suolaa ja mustapippuria

50 g pecorinoa

0,5 dl oliiviöljyä

chilihiutaleita

Kuumenna uuni 200 °: seen. Levitä mantelit uunipellille; paahda sekoittaen välillä, kunnes mantelit ovat kullanruskeita, n. 8–10 minuuttia. Anna mantelien jäähtyä; pilko karkeasti .

Sekoita selleri, sellerilehdetja taatelit kulhossa; mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita öljy ja sitruunamehu ja sekoita varovasti. Lisää salaattiin raastettu sitruunanakuori, pecorinolastut ja mantelit, mausta chilihiutaleilla. 

Viisi viikon varrelta

Postaus sisältää PR-näytteitä

Myrskyävää iltaa. Toivottavasti tämä harmaa, sateinen päivä ei käänny ihan hirmumyrsky-yöksi.

Joululahjaksi saamaamme museokorttia on nyt vingutettu useampaan otteeseen. Viimeksi tänään vietimme sateista päivää Didrichsenin taidemuseon Kuutti Lavosen näyttelyssä.

Helmikuussa museokorttia on käytetty myös Valokuvataiteen museossa Kaapelilla. 

Amerikkalaisen valokuvaaja-lastenhoitaja Vivian Maierin näyttelystä Omakuva ja sen varjo on hyvää vauhtia tulossa Suomen valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suosituin näyttely. Yli 15 800 näyttelyvierasta on käynyt katsomassa Maierin teoksia neljän ensimmäisen näyttelyviikon aikana. Vivian Maier (1926–2009) oli amerikkalainen valokuvaaja, joka kuvasi aktiivisesti läpi elämänsä, mutta ei juuri vedostanut kuviaan tai näyttänyt niitä kenellekään. 

Maierin kuville ominaista on hänen oman varjonsa tai heijastuksensa näkyminen kuvissa. Yleensä oman varjan näkymistä kuvissa koetetaan välttää, mutta Maier teki siitä 150000 kuvan toistolla taidetta.

Olen saanut vuosien varrella blogin kautta testiin erilaisia kosmetiikkatuotteita. Monet ovat todella hyviä, mutta usein tulee jotain vieläkin parempaa.  Toisaalta monet tuotteet ovat kuitenkin jääneet jatkuvaan käyttöön ja testauksen jälkeen olen ostanut samaa tuotetta lisää. 

Max Factorilta meikkipussin vakioita ovat Miracle Sculpting Wand Highlighter*, joka antaa aikuiselle iholle sopivan kevyttä, luonnollista hehkua hyvässä ihon väriin sulautuvassa sävyssä. Brow Revival-kulmaväri* antaa kulmille juuri sopivaa harmaanruskeaa sävyä, väri levittyy pikku harjalla sopivasti eikä ole liian paksua. Tuotteella saa kulmat kuriin ja väriä ilmeeseen, mutta silti kulmat näyttävät luonnollisilta.




Ystävänpäivän iltaa vietimme kotona kahdestaan; hyvää ruokaa ja jälkiruoaksi macaronseja (PR-näyte Foodmarket Herkku*). Oli taas vauhdikas viikko töissä, ja rento ilta kaksistaan oli juuri sitä mitä kaipasin.

Ystäväpäivänä ei siis nähty ystäviä, mutta lauantaina kokoonnuimme ystäväjoukon kanssa Holidayssa. Ruokakuvat unohtuivat keskustelun lomassa, mutta annokset olivat maittavia, suosittelen etenkin currya jossa on pehmeäkuorista rapua. Illan aikana pitkäaikaisten ystävien erilaisten elämänvaiheiden vertailu kirvoitti nauruja ja yhdestä seurueen leideistä kuoriutui karaoketähti. Kaksikymmentä vuotta ystävyyttä, kuinka tapaamisestamme voikin olla niin pitkä aika! 


Juhlistitko ystävänpäivää, oletko käynyt kiinnostavissa näyttelyissä viime aikoina tai mikä on suosikkikosmetiikkatuotteesi?

Ystävänpäivän kukkaisbrunssi

Pressitilaisuus Raflaamo

Sydämellistä ystäväpäivää!

Ravintola Vennissä nautittiin pressitilaisuudessa Valentinen hengessä iloisesta brunssista bloggaajaystävien kanssa herkkuineen ja kuohuineen jo hieman etuajassa. Juttua ja naurua riitti ystävien kohdatessa.

Vennin brunssilaudalle katettiin vaikka mitä herkkuja; lämmintä Comte-juustoleipää grillatun kesäkurpitsan ja piparjuurimajoneesin kanssa, Calabro-salamia, kylmäsavulohta, aurinkokuivattuja tomaatteja, oliiveja, coctailkurkkuja, lohkoperunoita piri-pirimajoneesilla, mansikka-avocadosalaattia ja lopuksi nautittiin vielä kinuskimunkkeja, pähkinäsuklaata ja vadelmia.

 Vennin All Day Brunch on saatavissa joka päivä keittiön aukioloaikoina. Vennissä on todettu ettei brunssihimon iskiessä viikonpäivää tai kelloa kysytä. Brunssiin sisältyy myös lasillinen kuohuvaa sekä kahvi. Hinta on varsin maltillinen 19,90 € S-Etukortilla (ilman S-etukorttia 21,50 €) kun nuo juomatkin kuuluvat hintaan. Useinhan brunssilla jo kahvistakin joutuu maksamaan extraa.

Illan aikana FabFloralin Riia Koiviston opasti ystävänpäiväkimppujen ja -asetelmien tekoa. Asetelman voi tehdä vaikka teekuppiin.

Vennin brunssi on tarjolla Helsingissä, Kotkassa, Turun Wiklundilla, Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Vaasassa.


Tekeekö sinun mieli brunssia muulloinkin kuin viikonloppuaamuisin?

Mustaherukkamoussekakku

Ystävänpäivänä on kiva tarjota ystäville jotain herkullista. Mustaherukkamousssekakku maistuu varmasti monelle. Ohjeen voi jakaa kolmasosaan ja tehdä pienemmässä vuoassa jos haluat tarjota kakkua vain sille rakkaimmalle.

En ole varsinainen leipuri, mutta moussekakuistani on tullut nopea keino tehdä näyttäviä jälkiruokia suuremmallekin joukolle. Kerma, tuorejuusto, mehu, hedelmäsose tai marjapyree sekä keksipaketti ja pala voita riittää. Lisäksi tarvitaan marjoja, yrttejä, hedelmiä, keksejä tai makeisia koristeluun.

Kakun voi tehdä jo edellisenä päivänä.

Mustaherukkamoussekakku

6 dl kermaa

750 g (3 prk) mascarponejuustoa

1 dl tomusokeria

2 dl paseerattua mustaherukkapyreetä

koristeluun

vadelmia

mintun tai sitruunamelissan lehtiä

Murskaa keksit, lisää sulatettu voi keksimurujen sekaan. Painele keksiseos leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle.

Paseeraa mustaherukat siivilän läpi. Vaahdota kerma, lisää mascarpone ja tomusokeri. Lisää lopuksi mustaherukkasose. Tarkista makeus. Kaada keksipohjan päälle ja anna asettua kylmässä vähintään kolme tuntia. Koristele marjoilla ja mintun tai sitruunamelissan lehdillä.

Aiotko tarjota jotain erityistä ystävänpäivänä ystäville tai sille rakkaimmalle?

Viisi viikon varrelta

Helmikuun ensimmäinen viikko alkaa olla lopuillaan. Ei saatu sitä termistä talvea tälläkään viikolla tänne Helsinkiin vaikka maa olikin hetken valkea. Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle vähintään viideksi päiväksi. Tai siis alkaisi, mutta vähitellen alkaa pitenevien päivien aurinko lämmittää tummaa, lumentonta maanpintaa eikä taida talvi kunnolla enää keretä etelärannikolle.

Lumikellot kukivat kotipihassa, se ei toki ole ennenkuulumatonta helmikuussa. Aurinkoisina helmikuina lumikellot ovat puskeneet jopa paksuhkon hangenkin läpi. Särkyneen sydämen en sen sijaan ole nähnyt versovan ennen huhtikuun loppupuolta.

Viikon kukkavinkki on kimppu inkaliljoja. Ne ovat edullisia ja kestäviä. Töissä kimppu kesti 2,5 viikkoa ja kotiin hankkimani nippu inkaliljoja on ilahduttanut raikkaana jo yli puolitoista viikkoa.

Hyväksyn mainokset, Kaupalliset yhteistyöt ja maksetut sisällöt vaikkapa Spotifyssa, blogeissa ja instagramissa, jotenkinhan käyttäjälle ilmainen sisältö on rahoitettava. En erikoisemmin kuitenkaan välitä sekalaisesta mainospostista. Meillä on vuosia ollut mainoskielto ovessa, olen tehnyt myös telemarkkinointikiellon ja olen poistanut itseni myös monilta sähköpostimainoslistoilta.

Viime viikolla sain mainospostia, jossa lähteenä oli pankkini asiakasrekisteri. En olut erikoisen ilahtunut tiedosta, että pankkini myy tietojani kolmansille osapuolille. Ensin koitin pankkisovelluksen chatin kautta kysyä kuin voin estää asiakastietojeni myynnin. Robottichat ei ymmärtänyt vaan kysyi haluanko tulla pankin asiakkaaksi. No, päästäkseni nettipankkiin minun varmasti piti olla jo asiakas.

Päädyin siis soittamaan pankkiin ja asia toivottavasti hoitui. Asiakaspalvelija ei tosin ollut ihan varma, eikä oikein ymmärtänyt miksen halunnut tietojani myytävän. Hän ei osanut kertoa millä perusteella olin mainospostilistalle päätynyt, ihan vain pankin asiakkaana vai tarkemilla speckseillä. Toisaalta samassa pankissa myös kerran kerrattiin kovaan ääneen tietojani. Virkailija toisti kovaan ääneen vastauksiani pystytiskillä. Mm. lainojen ja omaisuuden määrä sekä siviilisääty eivät voineet olla kantautumatta noin metrin päässä istuvan toisen asiakkaan korviin. Siviilisääty tosin oli muuttunut paperille eronneeksi.

Tiedän, että monet yritykset myyvät käyttäjien tietoja, mutta silti minua häiritsi, että yritys jolle maksan sen palveluista lisäksi myy tietojani. Kuinka sinä suhtaudut tähän?

Palacessa vietettiin apteekkikosmetiikkamerkki Avenen 30-vuotisjuhlia tällä viikolla. Pressitilaisuudessa esitellyistä tuotteista ensimmäisenä pääsee käyttöön Avene sun B-protect SK50+, ihon sävyä tasoittava aurinkovoide kasvoille. Nythän aurinko on taas näkynyt ja on aika ruveta suojaamaan kasvoja ihanan auringon haittavaikutuksilta. Kasvoille käytän yleensä suojakerrointa 50, joka tässä voiteessa on. Auringolta ja ilmansaasteilta suojaava kevyt voide antaa luonnollisen sävyn ja tasoittaa värieroja olematta liian meikkimäinen. Voiden tuubista levitettynä valkoista, mutta muuttuu iholla luonnoliseen ihon sävyyn. Kiva monitoimituote kevyen meikin ystäville.

Viikon paras juttu oli Siipan saaminen kotiin Afrikan työreissulta kotiin eilen. Rankalta reissulta palaajalle tein maittavan brunssin kotiinpalun kunniaksi. Sitä nautittiin samalla kun kun kuulin hänen kokemuksistaan viikon varrelta. 

Miten sinun viikkosi on sujunut? 

Huijarin mantelicroissantit

Viime toukokuisella Singaporen-matkallamme kävimme Holland Villagen alueella Sunday People-leipomokahvilassa. Kahvilan vitriinit notkuivat toinen toistaan herkullisemman näköisiä leivonnaisia. Etenkin herkullisen näköiset, isot mantelicroissantit osuivat silmääni, mutta olimme vastikään syöneet aamiaisen. Tilasimme vain jäälatet, mutta nuo lehtevät mantelicroissantit ovat edelleen useasti tulleet mieleeni vajaan vuoden aikana.

Pakko oli lopulta ostaa valmista croissanttaikinaa ja tehdä nopeasti valmistuva "huijarin" versio.

Croisantteja voi toki leipoa itsekin, mutta nämä "huijarin mantelicroissantit" valmistuvat hetkessä vaikka yllätysvieraille tai viikonloppubrunssille, kun croissanttaikinaa ja mantelijauhoja ja- lastuja varaa kotiin. Muita aineksia monella (ainakin minulla) onkin aina kotona.

Huijarin mantelicroissantit

Purkki croissant-tuoretaikinaa

100 g pehmeää (paahdettua) voita

1,5 dl tomusokeria

1 tl vaniljasokeria

1 muna

2,5 dl mantelijauhoa

1 tl vehnäjauhoa

0,5 dl mantelilastuja

tomusokeria

Vatkaa voi, tomusokeri ja vaniljasokeri sähkövatkaimella kunnes seos on vaaleaa ja kuohkeaa. Lisää muna ja sekoita hyvin. Sekoita joukkoon mantelijauho ja jauhot.

Avaa croissanttölkki ja levitä taikina työtasolle. Leikkaa taikina kolmiot katkoviivoja pitkin irti toisistaan, nosta taikinalle lusikallinen manteli-voitäytettä ja rullaa sarviksi. Ripottele mantelilastut croissantien päälle. Laita croissantit uuniin paistumaan 10-12 minuutiksi.

Koristele mantelicroissantit tomusokerilla.

Paahdettu voi antaa täytteelle vielä oman paahteisen makunsa, mutta reseptiin voi käyttää hyvin myös tavallista voita.

Paahdettu voi

100 g huoneenlämpöistä voita

Jaa voi kahteen osaan, ruskista kattilassa 50 g voista kunnes voi vaahtoaa ja se saa kullankeltaisen värin. Voin tuoksu muuttuu  paahteiseksi n.  8-10 minuutissa. Kattilan pohjalle alkaa muodostua pieniä ruskeita pisteitä.

Kaada voi kulhoon jäähtymään. Älä käytä kattilan pohjalle erottunutta ruskeaa osaa. Anna ruskistuneen voin jäähtyä, sekoita sitten se loppuun voista. Vatkaa voiseos kuohkeaksi. Siirrä jääkaappiin.