Viisi viikon varrelta

Ylihuomenna ollaan jo joulukuussa. Onpa marraskuu mennyt nopeasti ohi, vaikkei siihen paljoa muuta olekaan kuulunut kuin töitä ja kotoilua. 

Amaryllis saatu/Plantagen

Nyt olen siirtynyt joulukukkien aikaan. Anopilta sain hyasintteja ja Pr-toimisto Manifestolta ja Plantagenilta valkoisen amarylliksen. Joulukukissa valkoinen on suosikkivärini, jouluruusun taidan vielä hankkia ennen joulua. Mikä sinun joulukukkasuosikkisi on?

PR-tapahtuma Olympiastadion

Tiesitkö, että Stadionin tornin huipulle pääsee maisemia ihailemaan pientä pääsymaksua vastaan? Tornin huippu on ulkotilaa ja torniin noustaan hissillä. Hissiä käytetään vain oman seurueen kanssa eli hississä ei ole samaan aikaan eri seurueita.

Olen kerran aiemmin ollut tornin huipulla, kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kiertelin parikymppisenä hevosenhoitajana maailmalla ja tutustuin kanadalaiseen hevosenhoitajaan Pariisissa. Kun hänen suojattinsa tuli kilpailemaan Helsinkiin, kävimme hänen ja hänen Suomeen lentäneen vaimonsa kanssa ajelulla Helsingissä ja käväisimme myös Stadikan tornissa. Pariskunnalla oli ikävä kyllä aika viileät välit, mies oli ollut toista vuotta maailmalla hevosensa kanssa eikä vaimo tainnut olla tästä ihan tyytyväinen. Minäkin sain jäätävistä väleistä osani rouvan tokaistessa Helsinkiä tornista katsellessaan "I am from New York City, this is nothing to me!" No ei siinä sitten mitään ja olihan ysärin Helsinki aika vaatimaton New Yorkiin verrattuna, mutta ainakaan nykyisin pienen suuren Helsingin ei tarvitse hävetä maailman metropolien rinnalla. Meillä oma viehätysvoimamme, pienen suurkaupungin elämässä yhdistyy maailmanluokan palveluja, mahdollisuuksia ja luonnonläheisyyttä.  Ja komealtahan se kotikaupunki näyttää 72 metrin korkeudesta!

PR-tapahtumaan tultiin yksitellen tai avecin kanssa, joten pääsimme aivan ylhäisessä yksinäisyydessämme viheriölle ja Stadikan toriniin kaksistaan Siipan kanssa ihastelemaan iltavalaistua Helsinkiä, kirmasin ja tuulettelin yksikseni myös Stadionin juoksuradalla.

Saatuja PR-tuotteita Korres/Why Not PR

Nyt voi Korresin Pure Greek Olive Oil-sarjan tuotteita ostaa Citymarketeista vaikka ruokaostosten lomassa. Kreikkalaisen Korres-sarjassa luonnollisiin ainesosiin perustuvia innovatiivisia ja tehokkaita tuotteita. Pure Greeks Olive Oil-sarjan tuotteissa yhdistyvät kuuluisan kreetalaisen Koroneiki -oliivipuun antioksidanttinen ja ravitseva oliiviöljy sekä kylmäpuristettu oliivinlehtiuute.

Sain testiin osan sarjan tuotteista. Kaikki ihanan helliviä, mutta öljyjen ystävänä fanitan erityisesti hiuksille, kasvoille ja vartalonhoitoon sopivaa 3in1-öljyä ja vartaloöljyä. 3in1-öljy on kultakoristeisessa paketissaan ja lasipullossaan myös ylellinen, monikäyttöinen joululahja.

• Pure Greek Olive puhdistusemulsio 200ml SVH 28€

• Pure Greek Olive 3in1 Öljy kasvoille/vartalolle/hiuksille 100ml SVH 48€

• Pure Greek Olive Pomegranate vartalovoide 200ml SVH 17,50€

• Pure Greek Olive Olive Blossom vartaloöljy 100ml SVH 36€

• Pure Greek Olive Sea Salt käsivoide  75ml SVH 14€ 

Viikon ilonaihe on kasvojen palautuminen ennalleen. Mustelmat ovat hävinneet ja turvotus laskenut. Nyt vain kevättä odotellessa. Mohairhuivistani on tullut instassa kyselyjä sen vilahdettua parissa insta-tarinassa. Hankin huivin työnaapuriltani Marianne's mohairilta. Marianne myy mohairlankoja sekä mm. valmiita torkkupeittoja, kaulahuiveja ja pipoja. Langat ja valmiit tuotteet valmistetaan angoravuohien karvasta Etelä-Afrikassa paikallisia naisia reiluin ehdoin työllistävässä pienyrityksessä.

Minua lämpimässä huivissa ihastuttivat etenkin hapsut, jotka on tehty uusiokäyttämällä mohairtuotteita harjatessa irtoavista kuiduista. Huiveissa on runsaasti värejä ja niiitä on erilaisilla hapsuilla. Mariannelta voi tilata tai tulla tapaamaan häntä sopimuksen mukaan työhuoneelle Helsingin Dianapuiston viereen. Huiveja pipoja myy myös Hetzukoto Bulevardilla.

Pikkujoulut ovat ainakin pääkaupunkiseudulla nyt enemmän ja vähemmän peruttu. Vietimmekin kaksistaan pikkujoulua syöden hyvin. Tein illalliseksi kermaista kampasimpukka-kaprispastaa. Olen enemmän öljykeittiön kannattaja kuin kerman käyttäjä, mutta tähän herkulliseen pastaan lorautin valkosipulin, salottisipulinja fenkolin kaveriksi kermaa ja raastoin myös pecorinoa kastikkeeseen.

Mitä sinun viikkosi on kuulunut, oletko viettänyt edes pieniä pikkujouluja kotipiirissä?

Mandariinipikkuleivät

Puhekielessä mandariinilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia pikkusitruksia, vaikka kaupallisesti merkittäviä erilaisia mandariinin viljelylajikkeita on yli 300. Näistä klementiinit ovat  suomalaisten suosikkimandariineja. Niiden satokausi on joulun maissa.

Mandariini/klementiini/satsuma menee hyvin yksiin suklaan kanssa, tässä reseptissä onkin sekä mandariinia että suklaata.

Mandariini/klementiinipikkuleivät maistuvat vaikka perinteisten piparkakkujen vaihtoehtona (pikku)joulun kahvipöydässä.

Mandariinipikkuleivät

125 g voita

0,5 dl valkoista sokeria

1 dl ruskeaa sokeria

3 dl vehnäjauhoa

1 rkl mandariinin kuori (2-3 mandariinia)

1,5 rkl mandariinimehua (2-3 mandariinia)

0,5 tl ruokasoodaa

1 pieni muna

1,5 dl maitosuklaapalasia

Kuumenna uuni 180 ° C asteeseen.

Rouhi suklaa karkeiksi palasiksi.

Vatkaa voi ja sokerit kulhossa kunnes sokerivaahto on kuohkeaa ja vaaleahkoa. Lisää jauhot, mandariinin kuori, mehu, ruokasooda ja muna ja sekoita.

Taittele taikinan joukkoon suklaapalat, muodosta taikinasta ruokalusikallisen kokoisia palloja. Nostele taikinasta palloja leivinpaperilla vuoratulle uunipellille,  jätä pikkuleipien väliin tilaa levitä paistuessa.

Paista 15 minuuttia, anna jäähtyä pellillä. Pikkuleivät ovat hauraita lämpiminä, mutta kiinteytyvät jäähtyessään.

Viisi viikon varrelta

Niinpä se talvi taas tulla tupsahti, ainakin hetkeksi. 

Myrskyisän mutta lämpimän torstain jälkeen lämpötila tippui yhdessä yössä kymmenen astetta ja aamulla maa oli valkoisena. Oli äkkiä napattava muutama kuva aamulla enenkuin lumi suli pois. Talvisaappaat ovat vielä vintissä, nyt taitaa olla aika hakea ne sieltä, ihan varmuuden vuoksi? 

Tuote saatu PR-näyte

Guinotin Crème Age Logic on elävöittävä, solujen vanhenemista hidastava hoitovoide sekä aamu- että yövoiteeksi. Vaikka voide näyttää purkissa aika paksulta, koostumus on kevyt ja iholla ylellisen tuntuinen. Laitoin voidetta heti ensi kerralla aamulla meikin alle, voide imeytyi ja meikki levittyi hyvin. Voide suojaa ryppyjä, juonteita ja ihon veltostumista vastaan palauttaen ihon luontaista kirkkautta ja elinvoimaa.

Varsinkin talven pakkaspäivinä Age Logic-voide tulee olemaan varmasti onnen omiaan pakkasen ja sisäilman kuivuuden rasittamalle iholle. Tässä olisi myös ihana, ylellinen lahjaidea aikuiselle naiselle, ystävälle, puolisolle tai äidille.

Ylelisyyttä iholle on kaivattukin. Olen nimittäin tämän viikon ollut silmä mustana ja kasvot mustelmilla. 

En olisi koskaan uskonut, että minulta - hampaitaan huolellisesti hoitavalta, jolla ei ole uusia reikiä ollut pariin kymmenen vuoteen- poistetaan hampaita ja laitetaan implantteja tai että olisin poski turvoksissa ja suupieli ja silmä mustana töissä. Elämä tuo kuitenkin yllätyksiä. 

Jo viime vuonna vanhan reunalta repsottavan paikan alta löytyi jättiyllätys vain 4 kk viimeisimmän hammastarkastuksen jälkeen ja sitten halkesi viereinen hammas. Oudon, mutta kivuttoman patin nouseminen ikeneem ja, siitä seurannut kierre olivat minulle kyllä järkyttävä yllätys. Olinhan tottunut, ettei vuosittaisessa hammastarkastuksessa todettu muuhun tarvetta kuin korkeintaan jonkun parikymmentä vuotta vanhan paikan vaihtamiseen tai vain vähäisen hammaskiven poistoon. Pitkän hoitotaipaleen jälkeen kaksi hammasta oli pakko poistaa ja nyt ollaan implanttiruuvit leuassa ja odotetaan kevättä & kruunuja. 

Vaikka välillä on ärsyttänyt ja hävettänytkin olla ilman paria hammasta - hammaslääkärien "tämä ei ole sinun vikasi vaan huonoa tuuria" - vakuutteluista huolimatta-, hoitotaipaleen aikana olen välillä katsonut tätä viime vuonna otettua Nelkytplus-leidien kanssa otettua kuvaa ja ajatellut, että vielä tulen hymyilemään samalla lailla koko kaluston leveydellä (ja vielä voidaan myös hymyillä ryhmässä tällä lailla lähekkäin) .

Poistaminen eikä ruuvien laittaminenkaan sattunut lainkaan, mutta implanttiruuvien asennuksessa poskea venytetään aika lailla. Ensin poski turposi ja päivän päästä nousivat mojovat mustelmat. Nyt mustelmat jo ovat haihtumassa, mutta värien vaihtelua saan seurata ainakin vielä pari päivää. 

Mitä tästä opimme; hyville (hampaanhoitaja)ihmisillekin tapahtuu pahoja asioita, varaa tälläinen toimenpide loppuviikkoon ja säästä puskuria yllätyksien varalle, ei ole halpaa huvia! Olen onneksi säästänyt mm. juuri tällaisten elämän takaiskujen varallekin ja olen onnellinen, että pystyn tämän remontin rahoittamaan säästöistä vaikkapa kalliin kulutusluoton tai luottokorttivelan sijaan.

Kasvomaski on peittänyt mustelmat hyvin julkisilla paikoilla liikkuessani ja onhan tämä kuitenkin ohimenevää. Olemme miehen kanssa vähän huvittuneinakin seuranneet värien vaihtumista kasvoillani, mutta myös vakavoituneet miettimään kuinka turvonnut poski ja mustelmat ovat monella kotiväkivallasta johtuvia. Minulle tämä on onneksi vain ohimenevä vaihe purukaluston palauttamisessa hymykuntoon. 

Viikolle on osunut onneksi arkisia ilonaiheitakin,  kuten hyvä ruoka. Viikon toiveruoka olivat lihapullat. Viimeksikin näitä tehtiin toiveesta ja taas Siipan viikonloppuruokatoiveena oli lihapullat amerikanitalialaiseen tapaan. Lihapullat nautittiin toiseksi viimeisen vuoden 2001 Chiantin kanssa, jota aikoinaan tilasimme töihin toscanalaiselta yhteistyökumppanin pieneltä viinitilalta. Kellarista löytyi hyllyn takanurkkaan hautautuneena puolitoista vuotta sitten laatikollinen tätä 19-vuotiasta Chiantia. Olen kerran käynytkin tuolla tilalla; huikea paikka 200-vuotiaine uima-altaineen, viinitarhoineen, Napoleonin astiastoineen, Rooman valtakunnan aikaisin kellareineen ja kappeleineen.

Ensimmäisen pullon sisällön kunto kellarivuosien jälkeen mietitytti, mutta hyvin kaikki tähän mennessä avatut pullot käypäistä käyttöviiniä ovat säilyneet. Hedelmäinen, kepeä, pehmeät tanniinit, ainoana miinuksena hieman sakkaa pullon pohjalla. Alunperinkin parhaita maistamiani vuosikertoja tätä viiniä jota useana vuonna tilattiin laatikoittain. Edullinen, ei mikään elämää suurempi viini, mutta muistot ja  tarinat viinin ympärillä tekevät siitä merkityksellisen minulle. Minulla on myös syntymävuodeltani yksi lahjaksi saatu pullo muistona vierailulta tilalle, mutta sitä en taida koskaan avata. Viimeisen jäljellä olevan vuoden 2001 Chiantin aiomme kyllä juoda. Olen vuosien varrella tullut siihen tulokseen, ettei kaikkea kannata pantata loputtomiin. Voi käydä niin, ettei sitä oikeaa hetkeä koskaan tule tai pullollinen onkin pilalla kun on odottanut liian kauan. Sitä ylellisintä voidetta, upeinta hajuvettä tai ihaninta viiniä ei kannata hillota loputtomiin vaan nauttia niistä kun ne ovat vielä parhaimmillaan. 

Lisää

Joulukukkia en ole vielä hankkinut tai muutenkaan tuonut joulua kotiin. Valkoisia hyasintteja olisin tosin ostanut, mutta kaupassa oli enää tyhjä hyasinttilaatikko perjantaina. Ostin siis syyskimpun. Ehkä ensi viikolla kukatkin vaihtuvat jouluisemmiksi kun jouluunkin on alle kuukausi. 

Joko sinulla joulukausi näkyy kotona, odotatko jo pysyvää lumipeitettä? Oletko kohdannut vastaavia takaiskuja ja oletko varautunut niihin? 

Bulgurcarbonara

Pasta on ihanaa, mutta välillä sen sijaan voi käyttää vaikka bulguria vaihtoehtona. Bulgur on vehnästä valmistettua suurimoa.

Päätin korvata carbonarassa pastan bulgurilla. Bulgurcarbonarani ei tietenkään ole oikeaoppinen, aito carbonara. Italialainen Your Tube-kokki Vincenzo Prosperi haukkuin jonkin aikaa sitten Gordon Ramsayn carbonaran lyttyyn, Ramsay käytti mm. herneitä jotka eivät oikeaoppiseen carbonaraan kuulu. Minun "carbonarani" saisi puritanisteilta varmaan vielä pahempaa kyytiä bulgureineen, kylmäsavukinkkuineen, persiljoineen ja mozzarelloineen. Koska annoksessa on kuitenkin carbonaramaisia piirteitä, kutsun tätä nyt kuitenkin carbonaraksi, oli Vincenzo mitä mieltä tahansa.

Bulgurcarbonara

2 dl bulguria

4 dl kasvislientä

150 g pekonia tai kylmäsavukinkkua

150 g raastettua pecorinoa

2-3 kananmunaa

(persiljasilppua)

(mozzarellaa)

mustapippuria

suolaa

Lisää pilkottu pekoni kylmälle paistinpannulle. Laita pannu lämpiämään miedolla lämmöllä.  Anna rasvan sulaa ja pekonin rapeutua. (Tai paahda kylmäsavukinkku 180 C uunissa no 10 min).

Kiehauta kasvisliemi isossa kattilassa. Lisää bulgur ja anna kiehua hiljalleen kannen alla välillä sekoittaen. Anna kiehua 8-10 min kunnes vesi on haihtunut. Anna seistä hetken.

Riko kananmunat (ja persiljasilppu) bulgurin sekaan sekoittaen voimakkaasti, jotta kananmuna ei ehdi hyytyä klimpeiksi. Sekoita joukkoon pekoni. Sekoita mukaan pecorino ja mustapippuri. Annostele lautasille (tarjoile mozzarellan kanssa).

Viisi viikon varrelta

Marraskuu alkoi aivan juuri ja nyt ollaankin jo puolivälissä, jouluunkin on enää reilu kuukausi. Etenkin harmaina päivinä ajatus on jo talvipäivän seisauksessa. Siitä kun lähdetään taas valoisampaa kohden. Joulua enemmän taidan odottaa pidentyviä päiviä, vaikkei valoisan ajan pitenemistä ensimmäiseen kuukauteen juuri huomaa.

PR-näytteitä 3 kaverin jäätelö ja Malia Company

3 kaverin piparkakkujäätelö ja Malian piparkakkukynttilä = Joulun starter pack. En tosiaan ole vielä ihan joulutunnelmissa vaikka jo sinne kevääseenkin jo kurkotan, mutta ehkä vähän voi näiden sesonkituotteiden kanssa jouluakin fiilistellä, eikös vaan… En erikoisemmin välitä joulutortuista, mutta piparkakuista pidän kovasti. 3 kaverin kausijäätelömaku yhdistääkin kaksi suosikkiani; jäätelön ja piparkakut.

Malia Companyn tuoksukynttilät suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan maailman tuoksupääkaupungissa Grassessa Ranskassa. Tuoksukynttilät valmistetaan soijasta, joka on myrkytön vaihtoehto perinteisille parafiinikynttilöille. Malian Piparkakku -tuoksukynttilöitä tulee myyntiin rajoitettu erä maliacompany.com verkkokauppaan, Aleksanterinkatu 21 avautuvaan Xmas Garageen sekä Kämp Gardenin My o My Home-myymälään Helsinkiin. 3 kaverin jäätelöä on myynnissä hyvin varustelluissa ruokakaupoissa. 

Viikon ihanin pikaruoka oli tomaatti-papukeitto; purkillinen säilöttyjä tomaatteja, purkillinen valkopapuja ja pecorinoraastetta, pinjansiemeniä, jo vähän nahistuneesta timjamista tekemääni pestoa ja korealaista chilitahnaa gochujangia. Lämmittävää, täyttävää ja herkullista.

 

Pressitilaisuus Lokal Helsinki

Lokal on suomalaisen taiteen, designin ja käsityön konseptimyymälä. 

Lokal Kansallissali tarjoilee kuratoidun valikoiman kahdeksassa huoneessa upeissa Väinämöisenlinnan tiloissa Helsingin keskustassa Aleksanterinkadulla 16.11.-23.12. Tarjolla on vaikkapa joulun lahjoiksi huolella valikoituja, vastuullisesti valmistettuja ja kestäviä valintoja läheltä ja hieman kauempaa. Tarjolla on mm. käyttöesineita, astioita, ruokatuotteita, kodintekstiilejä, vaatteita ja kosmetiikkaa. Kansallissalin miljöö jo sinällään on näkemisen arvoinen.

Viikon luontoelämys oli viime viikonloppuna hirviemän ja vasan näkeminen maalla. Ne hölköttelivät metsästä naapurin sänkipeltoa alas, kahlasivat hetken mietinnän jälkeen joen yli, kulkivat lammaslaitumella aikansa kunnes hyppäsivät aidan yli ja hävisivät seuraavaan metsään. Olen nähnyt pari kertaa hirviä luonnossa aika läheltä, mutta en koskaan ole päässyt seuraamaan niitä pitkään saati kuvaamaan.

Lopuksi pakko vielä mainita The Crown, uusi kausi tulee Netflixiin viimein tänään. Tällä kaudella on edetty jo Dianan aikakauteen. Tiedän, mitä teen tänä iltana! 

Kuinka sinun viikkosi on sujunut? Joko joulu on mielessä vai kurkotatko ajatuksissa jo kevääseen? Onko sinulla jotain sarjasuosituksia? 

Turkkilaiset cilbir-kananmunat

Çılbır on perinteinen turkkilainen aamiaisruoka, jossa on uppo- tai paistettuja munia sekä jugurttia. Ottomaaninen aikakaudella çılbır oli yleisnimi munaruoille, joten ei haittaa, vaikka reseptini ei ole ehkä se "oikeaoppinen" versio vaan mukaelma. Ottomaanien sulttaanien teidetään syöneen çılbıriä jo 1400-luvulla.Ottomaanien valtakunta oli yksi maailmanhistorian pitkäikäisimpiä imperiumeja. Laajimmillaan valtakuntaan kuului 1500-luvun lopulla nykyisen Turkin lisäksi alueita Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Ukrainan eteläosista sekä Kaakkois-Eurooppa aina Wienin porteille saakka.

Jugurtti on turkkilaisten suosikki, he lusikoivat jugurttia kaksi miljoonaa tonnia vuosittain. Alun perin vuosituhatta sitten Keski-Aasiassa kehittynyt jugurtti oli tärkeä raaka-aine alueen kiertolaiskulttuureille erityisesti hyvän säilyvyytensä vuoksi.

Çılbır-munia syödessä voi hetkeksi tuntea itsensä siis miltei kuninkaalliseksi. Eikä çılbır-annoksen syöntiä kannata rajoittaa vain aamuun, tämä on myös helppo, herkullinen illallinen, joka valmistuu vartissa. Rakastan sekä turkkilaista jugurttia, että munia, joten tämä onkin annos makuuni.

Turkkilaiset cilbir-kananmunat

1 pieni valkosipulinkynsi  hienonnettuna

2, 5 dl turkkilaista jugurttia

4 suurta munaa

2 rkl oliiviöljyä

2 rkl valkoviinietikkaa

2 tl chilihiutaleita

Suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Tarjoiluun leipää

Valmista ensin valkosipulijogurtti - noin 15 minuuttia ennen munien balmistusta, anna olla huoneenlämmmössä

Mausta jogurtti pienessä kulhossa valkosipulilla ja mausteilla. Lusikoi jugurtti kahdelle lautaselle.

Sekoita vettä kauhalla, jotta saat aikaan pyörteen. Riko tuore, huoneenlämpöinen kananmuna kahvikuppiin. Kaada varovasti veteen. Kypsennä yksi uppomuna kerrallaan hiljalleen kiehuvassa vedessä 3-4 minuuttia, jolloin keltuainen jää löysäksi. Nosta munat vedestä kauhalla ja laita ne lautasille levittämäsi valkosipulijugurtin  päälle.

Samalla kun keität munia, kaada oliiviöljy pieneen pannuun, kuumenna keskilämmölle ja sekoita chilihiutaleet öljyn joukkoon. Sekoita ja anna chilihiutaleiden imeytyä oliiviöljyyn muutaman minuutin ajan, sammuta lämpö.

Ripottele pippurihiutaleita, joihin oli lisätty oliiviöljyä, paistettujen munien päälle. Tarjoile heti leivän tai rapean leivän vieressä. Lisäsin annokseen vielä tuoretta timjamia, pestoa, paahdettuja tomaatteja ja varsisipulia lisämakua antamaan.

Oletko sinä syönyt munia ja jugurttia yhdessä?

Viisi viikon varrelta

Onpa ollut jännä vaaliviikko. 

Kyselin instassakin kiinnostavatko Yhdysvaltojen vaalit ja aika moni oli kiinnostunut. Olen itse ollut vuoden Yhdysvalloissa au pairina ja myöhemmin vielä kesän opiskelijavaihdossa, joten sikäläistä elämää kokeneenakin aihe kiinnostaa -ja onhan vaalin tulos koko maailmaa koskeva. Kyllä vaalit ovat olleet omassa lähipiirissäni ihan ehdoton ykkösaihe. 

Myrskytuuli irrotti miltei kaikki loputkin lehdet puista. Viime viikonloppuna ruska hohti vielä keltaisena Sibeliuspuistossa, mutta tästä alkaa se syksyn harmaa ja väritön kausi. Värikkäällä huulipunalla voi ainakin piristää itseään. Tosin kuvan oton jälkeen laitoin maskin kuudeksi tunniksi kasvoille, joten eipä se huulipuna paljoa näkynyt.

Saatuja PR-tuotteita 

Ruotsalainen vegaaninen hiustuotemerkki Maria Nila lanseerasi hiuksia ja käsiä hellivän tuotepaketin. Vegaanipäiväksi lanseerattu paketti on osa Maria Nilan kampanjointia ja hyväntekeväisyystyötä uhanalaisten maitovalaiden auttamiseen. . Yritys on sitoutunut vahvasti eettisiin ja ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. 

Maria Nila lahjoittaa 1. -10.11. välisenä aikana marianila.com - verkkokauppaostoksista sekä World Vegan Day -pakkauksen myynneistä tuotot uhanalaisten maitovalaiden suojeluun ja Islannin edustalla sijaitsevan Sea Life trust's beluga whale -luonnonsuojelualueen auttamiseen. 

Yli 3000 valasta ja delfiiniä elää vankeudessa ihmisten viihdyttämiseksi.  Luonnonsuojelualueilla on suuri merkitys vankeina eläneiden valaiden turvallisessa palauttamisessa luonnolliseen elinympäristöönsä. Luonnonsuojelualueella elää kaksi naarasmaitovalasta, Little Grey ja Little White.

Maria Nilan Cool cream- hiusten värinaamio on ollut ahkerassa käytössä taittamaan messinkistä sävyä hiuksista ja nyt pääsevät käyttöön nämä shampoo, hoitoaine, hiusnaamio, käsisaippua ja käsidesi.

Tämä viikko on ollut porrasviikko. Ota askel terveyteen ja valitse portaat hissin sijaan! Meillä ei kotirapussa olekaan hissiä ja töissäkin joudun yleensä päivän aikana kulkemaan monta kertaa kerrosten väliä. Aikoinaan 5. kerroksessa asuessanikin käytin hissiä vain jos oli jotain oikein painavaa mukana. Arkiliikuntaa parhaimmillaan! Näitä Luonnontieteellisen museon portaita oli ilo kulkea ihan niiden kauneuden takia. 

PR-lähetys Paulig

En ole neulonut sitten kouluvuosien. Silloin tuli kudottua ne ensimmäiset ja viimeiset villasukat.

Paulig lähetti lämpimänä PR-näytteenä syksyn neulomishetkiin Kulta Mokka -kahvia ja villasukkatarpeet. Pauligin Juhla Mokka ja Novita yhdistivät voimansa tarjotakseen suomalaiselle neuomishullulle kahvikansalle täydellisen joulusukkaohjeen. Taas mennään siis satasella sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle, vaikka sukkaohjeet toki tulivatkin mukana. Homma taitaa vaatia aika monta kahvihetkeä, jollen ole tässä vuosien varrella itseltänikin salaa kypsynyt osaavaksi neulojaksi. Onneksi anoppini on taitava neuloja, häneltä voin kysyä neuvoja (tai pyytää häntä neulomaan sukat loppuun)..

Pauligilta vinkataan tänä jouluna olevan trendikästä sujauttaa kahvin sekaan tänä jouluna jouluisia mausteita, kuten kardemummaa ja kanelia tai arabialaiseen tapaan kahvissaan tähtianista, neilikkaa ja sahramia. Mausteiseen kahviin sopii parhaiten kaikkein tummapaahtoisin Juhla Mokka.

Joulukadun avajaiset ovat vasta parin viikon päästä, mutta jouluvaloja alkaa olla jo paljon Helsingin keskustassa ja Stockan jouluikkunakin oli jo valmis. Ihan vielä en ole joulufiiliksissä, mutta toisaalta pimenevien päivien valaiseminen on kiva juttu. 

Seurasitko vaaleja? Entä oletko innokas neuloja vai onko sinullakin neulominen jäänyt kouluvuosiin? Joko joulufiilis vie mennessään? 

Yhden pannun uunikana

Rautakahvainen rautapannu on kätevä, sillä voi niin paistaa niin levyllä kuin uunissakin, vihannekset, lihat, jopa kakkua olen paistanut rautapannussa. Rautapannun voi nostaa grilliinkin.

Oma parin euron kirpparilöytöni on ollut varmasti paras keittiöostokseni hinta-laatusuhteeltaan. Se on käytössä usean kerran viikossa. Nyt tein yhdessä pannussa kanaruoan pastan kanssa. Orzo-pasta on riisinjyvää muistuttava välimeren pasta, jota käytetään yleisesti mm. Kreikassa.

Käytin reseptissä säilöttyä sitruunaa, mutta ruokaan voi käyttää myös tavallista tuoretta sitruunaa. Kurkuma antaa ruoalle kauniin keltaisen sävyn.

Yhden pannun uunikana

2 rkl oliiviöljyä
1 kiloa kananrintaa tai -paistia
suolaa ja pippuria
1 sitruuna tai säilötty sitruuna, viipaloituna
2 rkl voita
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2,5 dl orzo-pastaa
1 dl valkoviiniä tai ½ dl valkoviinietikkaa (+½ dl vettä)
4 dl vähäsuolaista kananlientä

1 tl kurkumaa
1 sitruunan mehu
1 ruokalusikallinen hienonnettua tuoretta rakuunaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Kuumenna oliiviöljy rautapannulla  keskilämmöllä. Mausta kana molemmin puolin suolalla ja pippurilla. Kun öljy on kuumaa, nosta kanapalat pannulle ja paista molemmin puolin, kunnes kanapalat ovat kullankeltaisia, noin 3-5 minuuttia per puoli. Nosta kanapalat paistinpannulta lautaselle.

Lisää voi ja sitruunaviipaleet käyttämääsi pannuun. Ruskista sitruunaviipaleitaa molemmilta puolilta, noin minuutin ajan. Ota sitruunaviipaleet pannulta ja laita lautaselle kanan kanssa.

Lisää valkosipuli ja orzo paistinpannulle. Kuullota, kunnes valkosipuli on tuoksuva ja orzo-ruskistunut, noin 2-3 minuuttia. Kaada viini tai viinietikka paistinpannuun ja anna kiehahtaa.Sekoita kanaliemi ja kurkuma. Lisää kanaliemi, rakuuna ja sitruunamehu (sekä vesi, jos käytät viinietikkaa). Kuumenna kiehuvaksi kovalla lämmöllä ja sekoita. Nosta kana, sitruunaviipaleet ja kaikki lautaselle jääneet mehut takaisin paistinpannuun. Siirrä paistinpannu uuniin ja anna kypsyä ilman kantta 15 minuuttia tai kunnes kana on kypsää.

Onko sinulla suosikkiohjetta kanasta tai yhdessä pannussa valmistuvan ruoan ohjetta?