Tallinnan uudet; Fotografiska -museo ja Ristorante Flavore

Pressimatka Tallink Suomi

Olen monesti blogissa todennut, että Tallinnassa on joka kerta jotain uutta. Viimeisimpien uutuuksien joukossa Tallinnaan on avautunut Telliskiven alueelle uusi vetonaula niin paikallisille kuin Tallinnaan matkaavillekin;  Fotografiska-museo, johon pääsin tutustumaan Tallinkin pressimatkalla.

Kävin Telliskivellä ensimmäisiä kertoja jo yli 20 vuotta sitten, kun alueesta ei moni suomalainen ollut vielä kuullutkaan. Eipä siellä vielä silloin ollutkaan paikallisten suunnittelijoiden puoteja, ravintoloita, kahviloita, tislaamoita, gallerioita tai luovia toimistoja. Vasta kuin silloinen asiakkaani oli jo muuttanut pois Telliskiveltä, alue muuttui nopeasti rouhean trendikkääksi ja tyhjillään olleisiin rakennuksiin tuli eloa. 

Nopeasti Telliskivelle aukesi myös huippukuvaajien töitä esittelevä Fotografiska. Museon avautuminen ensimmäisenä Tukholman jälkeen nimenomaan Tallinnaan tuli monelle yllätyksenä. Pari vuotta aiemmin Fotografiska oli ilmoittanut avaavansa museot New Yorkiin ja Lontooseen, myös Shanghaista on ollut huhuja, mutta niin vain Tallinna ehti ensin.

Telliskivelle pääsee satamasta helposti kävellen, mutta kakkosen ratikallakin voi Telliskivelle matkata, päiväksi ladattava matkakortti maksaa kolme euroa. Tallinna-experttinäkin tunnettu

 Henna Mikkilä suositteli myös Bolt-kyytisovellusta.

Britti Jimmy Nelsonin Homage to Humanity Tallinnan Fotografiskan ensimmäinen päänäyttely.

Nelson on kuvannut yli kahdenkymmentä vuotta alkuperäiskansoja ja näiden asuinalueita ympäri maailman. Nyt monet alkuperäiskansojen perinteisistä asuinalueista ja kansat niiden mukana ovat katoamassa globalisaation ja ilmastonmuutoksen mukana. Tallinnassa esillä on muotokuvia mm. Afrikasta, Nepalista, Intiasta ja Meksikosta. Nelson on viettänyt pitkiä aikoja kuvaamiensa alkuperäiskansojen kanssa, tutustunut kuvattaviinsa ja luonut heihin luottamuksellisen suhteen. Intensiivisissä kuvissa kuvattavat katsovat usein rävähtämättä kameraan kuin katsoen kuvan katsojaa suoraan silmiin.

Neljän avajaisnäyttelyn joukossa on myös suomalaisen Pentti Sammallahden näyttely Kaukainen maa. Sammallahti tunnetaan mustavalkokuvista, joissa on usein hiljaisilla kyläteillä juoksentelevia koiria. Mustavalkokuvissa on pysähtynyt, vuosikymmenien takainen tunnelma, vaikka kuva olisikin otettu muutaman viime vuosikymmenen aikana.  Köyhiä ja kurjiakin olosuhteitaa kuvaavissa otoksissa on kuitenkin eläimen kuvaan tuomaa huumoria. Kuva, jossa koira istuu traktorin penkillä, on anoppini lempikuvia. Sammallahden näyttely on auki 25.8. asti, eli vielä muutaman päivän ehtii vielä nähdä Kaukainen maa-näyttelyn. Jimmy Nelsonin näyttely on viimeistä päivää auki 8.9.

. 

Avajaisnäyttelynä on myös virolaisen, kaksi vuotta sitten kuolleen Anna-Stina Treumundin Lilli, Reed, Frieda, Sabine, Eha, Malle, Alfred, Rein, Mari. Treumund alkoi työskennellä sarjan parissa, kun tajusi, että lesbojen, feminististen ja normeihin kangaistumattomien naisten historia Virossa oli piilotettu tai jätetty huomiotta. Näyttely perustuu arkistotutkimukseen, sanomalehtiin, kirkon kirjoihin, tuomioistuin- ja poliisiasiakirjoihin sekä kansanperinteeseen.

Esillä on myös norjalaiskuvaaja Anja Niemen In Character, pääosin kuvat ovat käsitteellisiä omakuvia jossa kuvaaja on myös itse mallina.

Tallinnassa Fotografiskan näyttelyt tulevat vaihtumaan noin kolmen kuukauden välein. Tulossa on Tukholman Fotografiskan näyttelyitä, mutta myös omia näyttelyitä.

Museokaupat ovat kiinnostavia, niin myös Fotografiskan myymälä. Myynnissä on mm. valokuvakirjoja, designtuotteita, julisteita sekä museon yksinoikeudella myymiä valokuvaajien signeeraamia ja numeroituja valokuvia.

Tallinnan Fotografiskan on auki maanantaisin, tiistaisin ja sunnuntaisin kello 9.00–23.00 ja keskiviikosta lauantaihin museo on auki aamuyhdeksästä yhteen asti yöllä!

Fotografiskan ylimmän kerroksen ravintolaa vetää Peeter Pihel, joka on tunnettu mm. palkitusta Pädasten kartanohotellin ravintolasta Muhun saarella, lähi- ja sesonkiruokaa tarjoavassa ravintolassa saatetaankin tähdätä Michelin-tähteen.


Ylimmän kerroksen terassilta on myös 360° näköalat yli Tallinnan, joten siellä kannattaa käydä vaikkei ravintolassa söisikään.

Reissussa oli useampikin tuttu, mm. aina niin mukava Maarit.

Fotografiska Tallinn, Telliskivi 60a/8

Emme tällä kertaa syöneet kuitenkaan Fotografiskan ravintolassa, vaan näyttelyiden jälkeen siirryimme myöhäiselle lounaalle vasta-avattuun Ristorante Flavoreen Tulemajan uudessa rakennuksessa satama-alueella.  Flavore on Tallinkin toinen oma ravintola Tallinnassa hotellien ulkopuolella Thai-ravintola Nok Nokin ohella. Keittiömestari Stefano Cozzinin luotsaama keittiö tarjoaa aidon italialaisen paikallisen ruokakulttuurin antimia. Ravintolassa on arkisin tarjolla lounasta hintaan 7,50 euroa, A la carte -listalta löytyy pizzaa, risottoa, pastaa ja mm. mustan anguksen välikyljyksiä. Saimme maistella jaettavina annoksiana pienen läpileikkauksen ruokalistalta. Ruokalistalla on myös vegaanisia ruokia.

Hauska yksityiskohta Flavoressa on viiniautomaatti, asiakkaat annostelevat itse takaseinän viinipulloista automaattiin ladattavalla kortilla viiniä.

Tiramisu on italialaisravintoloiden ikisuosikki eikä se pettänyt Flavoressakaan.

Ristorante Flavore, Sadama 7

Matkat Tallinnaan ja takaisin Helsinkiin taittuivat Tallink Megastarin Business Loungessa mennen tullen. Business Loungessa matkaa rauhallisissa fiiliksissä, aamiainenkin oli yhtä herkullinen kuin muistinkin. Takaisin Helsinkiin päin matkatessakin oli "pakko" maistella vielä hedelmiä hieman, vaikka olimmekin maissa nauttineet Flavoressa lounaan.

Oletko suunnitellut käyväsi Fotografiskassa tai oletko jo käynytkin siellä?

Rantatunnelmia Koh Samuilta

Terkut edelleen täältä Koh Samuilta, Thaimaasta.

Siipan työrupeaman loputtua muutimme hiljaiselta Lipa Bayn rannalta vilkkaampaan Chawengiin. Hotelli sijaitsee Chawengin rauhallisemmassa pohjoisosassa, jonne kauempana rannalla olevien bilebaarien äänet kuulu.

Kiertelin yhtenä päinä Fisherman's Villagen kaupat etsimässä sopivaa uikkareiden päälle heitettävää paitaa (note to myself; levitä se  SPF50 aurinkovoide tasaisesti joka paikkaan selkään, jotta nahka ei kärähdä).

Kauppoja on paljon mutta samat neljä-viisi valikoimaa toistuvat ympäri saaren, kylästä toiseen ja suuri osa naistenvaatteista on polyesteria, joka on helteillä tukahduttava materiaali. Lopulta löysin yhden minua miellyttävän puuvillapaidan, lisäksi olen ostanut yhden puuvillamekon jota voi käyttää niin rannalla kuin kaupungissakin. Runsaita ostoksia ei siis ole tiedossa. Muutenkin on hyvä muistaa, ettei rantakohteen kaupassa kivalta näyttänyt ja hetken huumassa hankittu vaate välttämättä enää kotona niin paljoa käyttöä saakaan.

Lomaa varten ostamistani sandaaleista alkoi tikkaus purkautumaan heti ensipäivinä. Onneksi viime hetkellä ennen kotoa lähtöä heitin matkalaukkuun nämä vanhat, mutta vähän käyttämäni läpsykkäät. Niitä olen käyttänyt kun ylipäätänsä olen kengät vetänyt jalkaan. Rannalla ja resorteissa olen kulkenut avojaloin.

Matkalta lähtisi aika monta koiraa mukaan, jos olisi mahdollista. Osasta pidetään huolta, osa on ihan oman onnensa nojassa. Suloisin koirista (yläkuvat) majaili Siipan työtiimin hotellilla. Ryhmä nimesi koiran Sepoksi, vaikka se olikin tyttö ja sillä oli oikea nimikin, Kitty. "Seppo" hakeutui seuraan ja saattoi rantaravintoloihin, mutta osasi myös olla hienotunteinen eikä pyrkinyt huoneisiin.

Torstaina suuntaamme kotia kohden. Tulisinko Samuille uudestaan? Tuskin, vaikka meillä onkin ollut täällä mukavaa kuten aina yhdessä matkatessamme. Olen rentoutunut, lukenut ja syönyt Thai-keittiön tunnetuimmat annokset läpi. Olen kuitenkin enemmän kaupunkimatkailija kuin rantalomailija. Suurkaupungeissa metropolit asukkaineen elävät omaa arkeaan ja me matkailijat hyppäämme omalla tavallamme kaupungin hyörinään mukaan enemmän paikallisen elämän ehdoilla. Täällä alkuperäisyys on melko lailla hävinnyt ja kaikki tuntuu pyörivän turismin ympärillä niin hiljaisemmissa kuin vilkkaammissakin kylissä.

Oletko sinä enemmän kaupunki- vai rantalomailija?

Palmun alla Thaimaassa

*sisältää PR-tuotteita

Terveiset palmun alta Thaimaasta, Siaminlahden rannalta.

Siippa tuli Ko Samuille jo heinäkuun alussa työreissulle, minä lensin pari päivää sitten tänne Ko Samuille kahdeksi viikoksi, jotta saamme olla yhdessäkin lomani aikana. Siippa on vielä joitain päiviä töissä, sen jälkeen lomailemme vielä viikon yhdessä täällä.

Asumme pienessä perusvarustellusssa rantahotellissa, mutta ylellisempää tunnelmaa voi helposti käydä aistimassa viereisellä kuululla Nikki Beach-resortilla.

Hänen työpäivininään rentoudun Lipa Noin rauhallisella rannalla, uin, lueskelen ja tutustun lähiympäristöön -ja nautin ihania hedelmämehuja ja smoothieita! Kun hänen työrupeamansa on ohi, vaihdamme vilkkaampaan Chawengiin saaren toiselle puolelle loppuajaksi.

Trooppisen kuumissa olosuhteissa toimivista kosmetiikkatuotteista kirjoittelin pari viikkoa sitten. Meikkaaminen tosin jäänee aika vähälle, SPF 50 aurinkosuojat ja aurinkolasit ajavat päivisin meikin asemaa.

Uusien tuotteiden kokeileminen matkalla on aina pikku riski, ne eivät aina välttämättä toimikaan toivotulla tavalla. Mukaan ottamani näytteinä saadut tuotteet ovat kuitenkin osoittautuneet toimiviksi.

Curly girl-hiuksilleni olen kokeillut täällä *Foamie -sarjan palashampoota ja -hoitoainetta. Näissä etenkin kuiville ja vaurioituneille hiuksille sopivissa tuotteissa on mm. hibiskusöljyä. Parabeenittomina, silikoonittomina ja sulfaatittomina nämä vegaaniset hiustuotteet sopivat myös curly girl -metodiin ja kiinteinä myös vain käsimatkatavaroiden kanssa matkaaville.

Altaalla ja rannalla olen pitänyt otsatukkaa pois silmiltä *Invisibobblen läpinäkyvillä, napakasti paikallaan pysyvillä hiusklipsuilla.

Hauska uutuus ovat kätevät, yksittäispakatut ja pehmeästi kookokselta tuoksuvat *StyleDryn kuivashampoo-puuterilaput. Näillä saa raikastettua hiuksia kivasti vaikka pitkällä lennolla. Kätevät  myös täällä hikisen kuumissa olosuhteissa ja poistamaan vähän aurinkorasvaa hiusten tyvestä hiusrajassa.



Olen tutkinut etukäteen mitä kaikkea täällä voi tehdä, mutta kuulen mielelläni lisää. Oletko ollut Koh Samuilla? Vinkkaa tekemistä ja näkemistä.

Ruokaretkellä - Osteria Locale, Loviisa

Kun Siippa lähti Thaimaahan töihin, minä lähdin Loviisaan lähilomareissulle ystäväpariskunnan kanssa. Retken pääkohde oli äitienpäiväksi avattu  ravintola, Osteria Locale.

Juttelimme sattumoisin paikalla olleiden ravintoloitsijoiden Mikon ja Pian kanssa, jotka esittelivät ravintolaa. Torin laidalla vaaleanpunaisessa kivitalossa oleva ravintolan lista on italialainen, mutta perusajatuksena on yhteisöllisyys ja paikallisuus. Raaka-aineita ja tarvikkeita hankitaan lähialueilta.

Osteria Locale on oman rahan paikka, alkuruoat maksavat 10-12 €, pääruokien hinnat ovat viidestätoista kahteenkymmeneneenkahteen euroon. Listalla on myös viisi pizaa.

Ravintolan sisustuksessa on marmoripöytiä ja -tiskejä, suvulla olleiden Primulan ravintoloiden esineistöä, syyskuuhun saakka paussilla olevan helsinkiläisravintola Sognon esineitä, löytöjä huutokaupoista, kalusteita Tanskasta; sisustus on tyylikäs mutta kotoisan kutsuva.

 Viinilista on painottunut Italian viineihin.

 Alkuruoaksi valitsin grillattua mustekalaa, jota harvemmin Suomessa tarjotaan.

Rouva V otti bufalamozzarellaa, miehensä valitsi antipastovalikoiman.

Rouva V:n pääruokana oli Localen pitkään kypsytetyt baby ribsit ja seesamimajoneesi.

 Minun ja hra V:n valinta oli bearnaisekastikkeen kanssa tarjoiltu murea pihvi, jaoimme kolmistaan salaatin ranskalaiset ja sadon kasvikset.

Ja kuten aina; jälkiruoalle löytyy tilaa. Porvoon jäätelön kanssa tarjottu suklaakakku oli makea päätös aterialle.

Ravintolasta voi ostaa mukaansa Localelle valmistettua Robert Pauligin hyvin tummapaahtoista kahvia.

Illallinen oli herkullinen, Localen ruoka on yksinkertaista, mutta joka annoksessa oli aina joku kiva twisti. Ruokailumme venyikin hyvän ruoan ja tarinoinnin parissa lopulta viisituntiseksi.

Oletko sinä tehnyt ruokaretkiä tänä kesänä?

p.s. Loviisan retki ja illallinen Localessa kustannettu itse