Japanista ostin kosmetiikkaa joista postasinkin jo. Ostin myös joitain mausteita ja muita ruokatuotteita sekä muutamia pitkäikäisiä asusteita, jotka toivottavasti vielä tulevina vuosina ja vuosikymmeninäkin ovat käytössä muistuttamassa tästä ihanasta matkasta.
Päätin jo ennen matkaa hankkia matkaa suunnitellessani netistä löytämäni Maker's Knot Watch-merkin kellon -jos ne vain näyttäisivät yhtä hyviltä paikan päällä kuin netissäkin. Siippa oli vinkannut keväällä synttärivieraille kellohaaveistani ja sain ihanilta ystäviltä tukun jenejä joilla toteuttaa haave matkan aikana.
Päivittäisessä käytössä minulla on tähän mennessä ollut teräksinen 18 vuotta sitten kelloliikkeen loppuunmyynnistä hankkimani klassinen Raymond Weilin Tango. Hankin silloin aikoinaan kellon todella hyvään hintaan ja se on ollut joka pennosen arvoinen. Kello on edelleen todella mieluisa ja hinta per käyttökerta on laskettavissa sentin murto-osissa, onhan kello ollut ranteessa päivittäin. Kello on toiminut moitteettomasti, muutaman kerran olen suositellusti puhdistuttanut koneiston. Weilin rinnalle olen kuitenkin välillä kaipaillut jotain toista, graafisempaa kelloa.
Japanissa valmistetulla Maker's Knot Watchilla on muutama liike Tokiossa, mutta halusin käydä merkin alkuperäisessä liikkeessä Tokion Kichijojin kaupunginosassa, olimme alueelle muutenkin menossa. Itse liike oli jo ulkoapäinkin ihan Insta-materiaalia. Kaikki liikkeet ovat tyylikkäillä hipsterialueilla, Omotesandon liikkeenkin ohi kuljimme. Nettisivujen mukaan Knot haluaa liikkeineen olla alueilla, jotka ovat muutenkin viehättäviä vieralla.
Olin nettisivuilta katsonut jo kellotaluja ja remmejä, mutta lopullinen päätös oli vielä tekemättä liikkeeseen saapuessamme. Pähkäilin tämän kellon ja toisen, hieman klassisemman ja enemmän Wailiani muistutavan kellon välillä. Siippa ratkaisi ongelmani viisaasti toteamalla, että selkeämmin vanhasta kellostani eroava voisi olla monikäyttöisempi ostos.
Knot-kellot ja -rannekkeet ja soljet myydään erikseen ja niistä voi koota mieleisensä yhdistelmän, joita on noin 8000. Naisten kellot sijoittuvat rannekkeineen hinnaltaan n. 150-200 euron väliin. Mielestäni varsin kohtuullinen hinta laadukkaasti Japanissa valmistetulle kellolle, jossa on kvartsilasi, kasvivärjätty nahkaremmi tai teräsranneke. Saatavilla oli myös rannekkeita, joissa oli käytetty kimonkangasta tai sateenvarjokangasta valmistajilta, jotka ovat toimineet yli 150 vuotta.
Päädyin klassiseen musta-valkoiseen kellotauluun ja ostin kaksi helposti irrotettavaa ranneketta, mustan teräksisen ja poltetun oranssin värisen nahkaisen. Nahkarannekkeen nahka tuli 80 vuotta vanhasta perinteisestä nahka-alan yrityksestä. Lisäksi kaiverrutin kellotaulun taakse Tokio 2018. Kokonaishinta kellolle, rannekkeille ja kaiverrukselle oli 190€ tax freenä. Tämäkin kello toivottavasti palvelee vuosikausia.
Yanakan sivukadulla huomasin kyltin joka johdatti peremmällä pihalla olevaan pieneen nahkatavaraliikkeeseen. Liikettä pitänyt mies kertoi Japanissa valmistettujen Beau Dessin-merkkisten laukkujen olevan hänen suunnittelemiaan. Iskin silmäni laadukkaasti valmistettuun kanvaskassiin, jossa on punaiset nahkahihnat.
Olen kauan myös etsinyt tyylikästä pientä sateenvarjoa. Beau Dessinin omistaja myi myös pienen tokiolaisfirma valmistamia sateenvarjoja. Ostin mustan bambukahvaisen varjon, johon kälyni Mariia teki vielä messinkisen laatan. Laatassa on puhelinnumeroni katoamisen varalta.
Shibuyan Cat Streetin sivukadulla Trunk-hotellin vieressä on sot-merkin nahkatavaraliike. Saman merkin liikkeitä on muutamia muitakin Tokiossa, mutta onneksemme löysimme tämän merkin viehättävän alkuperäisen myymälän. Ostin nahkaisen kolikkokukkaron, nyt voin pitää kolikot erillään pienestä korttilompakostani. Kortilla maksan useinmiten, mutta hieman käteistä pitää myös aina olla. Myyjä näytti kymmenen vuotta käytössä ollutta samanlaista kukkaroa, jossa ei näkynyt kuin hieman patinaa.
Hauskana yksityiskohtana liikkeen akvarellein kuvitetussa viehättävässä esitteessä suunnittelija kertoi syntymäaikansa lisäksi myös pituutensa ja painonsa!
Japanista hankin jopa pari vaatetta, vaikka epäilin, etten päätä keskivertojapanilaisnaista pidempänä ja muutkin ulottuvuudet menevät ulkona sikäläisistä kokotaulukoista mitään päällepantavaa löydä siroista japanilaismallistoista. Finnairin jätettyä laukkuni Helsinkiin olin kuitenkin pakotettu tutkimaan kauppojen valikoimaa tarkemmin, vajaan neljänkympin helteessä vaatteita oli vaihdettava muutama kerta päivässä. Japanissa suositaan etenkin tukalan kuumaan kesäaikaan hyvin väljää vaatetusta ja yllätyksekseni löysin itselleni pari hyvin väljää paitaa muutamasta eri liikkeestä. Ketjuliikkeiden alle 15 euron paidat olivat laadukasta pellavaa ja puuvillaa.
Tuliaisiksi itselle hankin siis vähemmän, mutta parempaa. Näitä tuliaisista uskon olevan iloa vielä vuosiksi ja aina käyttäessäni näitä matkamuistoja tulee mahtava reissumme mieleen.