Viisi viikon varrelta

Viikkoon on mahtunut niin aurinkoa kuin hämäränhyssyäkin, pikku lomasta kuin työmatkaakin.

Viikon paras asia oli tietysti mieheni näkeminen Malagassa miltei kahden kuukauden jälkeen. Ja puolentoista viikon päästä hän tulee jo kotiin! Tai, no Malagan-reissu oli siis jo viime viikolla mutta viikon varrelta-katsauksissa palataan usein edeltävään viikonloppuunkin. Eikä se aurinkokaan ollut huonompi juttu. Sään kanssa olikin todella hyvä tuuri, vielä pari tuntia ennen saapumistani satoi kaatamalla ja taas maanantaina kotiin lähdettyäni oli sadepäivä, mutta ne neljä päivää jotka vietimme Malagassa olivat aurinkoisia ja lämpimiä.

Nespresson liike muutti Keskuskadulla uuteen osoitteeseen. Tyylikkään liikkeen avajaisissa nautittiin tietysti hyvää kahvia ja ihanaa aamiaista.

Tallinnassakin kävin kuluneella viikolla pyörähtämässä työmatkalla, mutta siltä reissulta näppäsin vain pari sumuisen harmaata kännykkäkuvaa Instastoryyn. Instagramissa voitte seurata Lumo Lifestyleä nimellä@lumolifestyle. Pikaiseen lounaaseen löytyi Rootermannin korttelista uusi/uudehko juutalaisdeli Ruby, jossa söin munakoisolla ja hummuksella täytetyn bagelin. Sotkuista syötävää, mutta herkullista.

En ole ihan joulutunnelmissa vielä, mutta siirtynyt kuitenkin hyggemoodiin. Tämä harmaus ja hämärät päivät huutavat kynttilöiden lämpöä. Ikean joulutilaisuudesta saamani led-valoilla toimivat pikku kuuset* antavat samanlaista lämmintä valoa kuin kynttilätkin.






Viikon kimppu on punaiseksi värjätty eukalyptuskimppu. Yleensä en pidä värjätyistä kukista ja olin etsimässä ihan erilaisia kukkiakin, mutta tämä iski tällä kertaa joulunpunaisuudellaan. Siis dramaattisella punaisuudellaan, enhän vielä ole joulufiiliksellä... Viime vuoden viinitien reissulta Strasbourgista ostettu vanha viinicooleri toimii niin viininjäähdyttimenä kuin maljakkonakin

Alkaako joulu jo hiipimään mieleen vai vieläkö pysytte syysfiiliksissä?




*PR-näyte

Treffit Malagassa

Olen jo moneen kertaan täällä blogissakin kertonut kuinka Siippa on tämän syksyn ollut töissä Espanjassa. Työrupeaman loppusuoran jo häämöttäessä pääsin viimein tänne Malagaan hänen luokseen kun pitkä vapaa ajoittui viikonloppuun.

Hän asuu muualla Aurinkorannikolla, mutta nämä neljä päivää yhdessä vietämme Malagassa. Säät ovat täällä olleet viime viikkoina varsin vaihtelevia, mutta nyt on kivat kelit, parikymmentä astetta ja aurinkoista päivisin.

Olin katsellut useampaa tunnelmallista pikkuhotellia Malagasta, mutta ne olivat Siipan vapaapäivien varmistuttua jo täyteen buukattuja. Jäljellä olevissa perushotelleissa ja airbnb-asunnoissa hinta ja laatu eivät oikein kohdanneet. Katsellessani hotelliarviota Tripadvisorista silmiini osui kuitenkin hyvä tarjous; reilulla satasella löytyi neljän tähden AC Palacio, joka kuuluu Marriot-ketjuun. Kun huoneen hintaan kuului vielä aamiainenkin, iskin välittömästi kiinni ja liityin Marriotin kantisohjelmaan, joka oli tarjouksen edellytys. Tyylikäs majapaikka tämä on kaikin puolin. Sijaintikin on loistopaikalla vanhan kaupungin laidalla, palmupuiston vieressä.

Eilen täällä oli pyhäpäivä ja miltei kaikki kaupat kiinni, mutta yhdessä ollessa, rantaa pitkin kävellessä ja merta ihaillessa ei kauppoihin kaivannut. Picasso-museo oli auki ja Alcazaban linnoituksellekin pääsi ihailemaan maisemia. Ravintolatkin olivat auki, joten pääsimme tapaksia maistelemaan heti lounasaikaan ja pariin kirkkoonkin ihailemaan.

Mukavaa loppuviikkoa, nyt tankkaan yhdessäoloa vielä pariksi erossaoloviikoksi ja tietysti auringonvaloa ja lämpöä talvea varten.

Coulée Verte René-Dumont -puisto, Pariisi

En ollut tiennytkään, että Pariisissa on oma "highline"-puistonsa. Manhattanin länsipuolella olevalle hylätylle rautatien pätkälle kymmenisen vuotta sitten avattu puisto tuntuu olevan paljon kuuluisampi, vaikka Pariisin Coulée verte René-Dumon on rakennettu jo kolmisenkymmentä vuotta sitten vanhalle, käytöstä poistetulle rautatiesillalle.

Olen koettanut miltei joka joka syyskuun messumatkalla kun jään viikonlopuksi Pariisiin löytää aina jonkun itselleni uuden paikan/kokemuksen. Toissa vuonna Louis Vuittonin taidemuseo, viime vuonna Rodinin museo ja Diorin fantastinen näyttely, tämän syksyn Pariisin matkalla tämä viehättävä puisto.

Coulée verte René-Dumont on Pariisissa sijaitseva kymmenen metriä katutason ylä puolella kulkeva, 4,5 kilometriä pitkä kävelypuisto, joka kulkee Avenue Daumesnilin viertä Jardin de Reuillyyn asti. Puisto tunnetaan myös nimellä Promenade plantée.

Kävelytie on rakennettu käytöstä poistettua viaduktia pitkin kulkeneelle junaradalle. Se sijaitsee Pariisin 12. arrondissementtin alueella. Sen lähtöpaikka on Opéra Bastillen lähettyvillä Avenue Daumesnilin sekä Rue de Lyonin kulmassa. Vanhan junaradan katutasossa on liikkeitä, ravintoloita, kahviloita ja luovan alan toimistoja.

Syyskuun lopussa suuri osa kasveista oli jo lopettanut kukintansa, mutta kevään ja kesän aikana puistossa kukkivat mm. ruusut, pähkinäpuut ja liljat. En kulkenut koko puistoa päästä päähän, mutta kivan katsauksen sain minulle aiemmin tuntemattomaan puistoon.

Etstikö sinä tälllaisia "off-the-beaten-path"-kohteita matkoillasi?

Tokion trendialueet osa 2

Lupailin aiemmin palata heinäkuun reissun matkaraporteissa Tokion vähemmän tunnetuille alueille. Emme kummallakaan Japanin matkalla ole käyneet esim. Tokyo Towerissa, vaan vietimme mieluummin aikaa näillä mielenkiintoisilla asuinalueilla.

Ensimmäisessä osassa Tokion mielenkiintoisista alueista esittelin Daikanyaman, Nakameguron sekä Yanesenin alueen, joka koostuu Yanakan, Sendagin ja Nezun naapurustoista.

Shimokitazawa

Yhdessä Tokion tunnetuimmista "uusista" trendialueista, Shimokitazawassa kävimme jo viime kerralla. Kylämäinen "Shimokita" on Shibuyasta seitsemän minuutin junamatkan päästä, Shinjukun juna-asemalta Shimokitaan ajaa junalla kymmenessä minuutissa. Boheemi Shimokita on nuorekas, kapeiden katujen varsilla on paljon second hand-liikkeitä, pikku klubeja ja trendikkäitä vaateliikkeitä. Heinäkuun matkalla kävimme siellä aamiaisella Waffle Cafe Orangessa ja kiertelimme jonkin aikaa ennen kuin jatkoimme matkaa. Shimokitassa oli tuona päivänä miltei 40 astetta, en jaksanut ottaa siellä kuin muutaman kuvan, mutta aikaisemmalta käynniltä neljän vuoden takaa löytyy tuosta yllä olevasta linkistä lisää kuvia.

Kichijoji

Kichijoji mainitaan monella nettisivulla tokiolaisten mieluisimpana asuinalueena. Chuo-Sobu-junalinjan varrella, vain 13 minuutin junamatkan päässä Shinjukun asemalta sijaitsevassa Kichijojissa on iso Inokashira-puisto, eloisia kauppakatuja, ravintoloita ja kahviloita sekä Ghibli-museo. Kichijojin aseman pohjoisen uloskäynnin tuntumassa on "Harmonika alley", sokkeloinen ravintolakujien rypäs, jossa on hauska viettää iltaa käymällä syömässä pieniä annoksia muutamassakin paikassa.

Kichijojin alueelle olimme alunperin menossa ostamaan minulle Maker's Watch Knot -kelloa, mutta etsiessäni tietoa alueesta huomasin, että siellä voisi olla muutenkin mukava viettää iltapäivä.

Pysähdyimme jääkahvilla Blackwell Coffeessa ennen kello-ostoksia. Japanilaiset ovat tunnettuja teenjuonnistaan, mutta he ovat myös varsinaisia kahvihifistelijöitä. Tässäkin paikassa kahvi valmistettiin pieteetillä.

Kelloliikkeestä tullessamme lounastimme Ichien Honten -ramenkuppilassa. Pienessä kymmenen paikan ravintolassa on ramenin lisäksi tarjolla on gyoza -taikinanyyttejä, joita söimmekin lounaaksi. Gyozia oli kahta kokoa ja kieliongelmien takia päädyimme tilaamaan annoksen sekä jätti- että pienempiä gyozoita, molemmat samalla possutäytteellä. Hyviä olivat, joten ei harmittanut, että niitä tuli vähän enemmänkin. Tullessamme ravintolan kaikki paikat kahta lukuunottamatta olivat täynnä, mutta ruokailijat eivät aikailleet. Hetken päästä kaikki muut asiakkaat olivat suunnanneet takaisin työpaikoilleen.



Little Rascals-leipomosta piti vielä ostaa muffini ihan ulkonäön takia.

Kichijojin piti palata Harmonika Alleyn ravintoloihin syömään joku ilta, mutta niin vain kävi, ettemme ehtineet. Seuraavalla kerralla sitten, toivottavasti sellainenkin vielä tulee.

Kichijojista löytyi muuten myös suomalaisväriäkin; Marimekolla ja Arnold's Doughnutilla oli siellä liikkeet.

Koenji

Chuo-Sobu-linjan varrella Shinjukusta matkatessa ennen Kichijojia sijaitsee boheemi ja Kichijojia rosoisempi Koenji, joka on tunnettu punk- ja rockklubeistaan, kasvisravintoloistaan ja aseman seudun yakitoripaikoista ja izakaya-kuppiloista. Aseman läheltä löytyy myös autenttisia, ei turisteille sunnattuja jukatakauppoja ja mm. edullisia laukkuliikkeitä. Koenjissa pysähdyimme matkalla Kichijojiin.


Tokiossa voi myös viettää päivän ilmaisen, yksityisen Tokio-oppaan kanssa. Ensimmäisellä matkallamme Tokiossa kävimme mm. Sugamon "vanhojen rouvien ostoskadulla" oppaamme Ichiron kansssa.

Pistä vinkit talteen, jos olet matkaamassa Tokioon.

Lue kaikki Japani-postaukseni - myös edelliseltä matkalta.

Pariisin hetkiä

Pieni paluu vielä syyskuiseen Pariisiin. Perjantain kävelyretkellä kiersin Bastillen alueelta Saint Martinin kanavalle ja sieltä Maraisiin, lauantaina kuljin Rue Mouffetardin ruokamarkkinakatua.

Täytyy kuitenkin myöntää vaikka Pariisi on viehättävä, minulle yksin matkailu ei ole ihan yhtä antoisaa kuin yhdessä matkustaminen. Kokemuksen jakaminen on minulle tärkeä osa matkaa. Siippa oli kuitenkin juuri lähtenyt Espanjaan pitkälle työmatkalle, joten hän ei päässyt kanssani Pariisiin viikonlopuksi kuten joinain vuosina.

Kivat ravintolatkaan eivät oikein houkuttaneet koska -no, yksin syöminen ei ole yhtä mukavaa kuin aterian nauttiminen seurassa. Söin ravintoloissa, mutta parhaasta ateriastakaan, perunalaatiksota, jossa olikin juuston ja perunamuusin alla riivittyä ankaa jauhelihan sijaan ei tullut napattua kuin Instastories-kuva.

Silti, vaikka yksin matkustaminen ei ole yhtä antoisaa, olisi vähän hölmöä, jollen olisi myös tutustunut Pariisiin lainkaan omalla ajalla kun kerran olen sinne lukemattomat kerrat matkannut messuille.

 Pariisissa on paljon katutaidetta. Vaiken olekaan tagien ja graffittien fani, nämä sekatekniikalla tehdyt ja ilmeisesti seinästä irtoavatkin teokset kiinnittävät katseeni, tällaisia on runsaasti mm. Maraisin alueella.

Kujat ja sisäsäpihat vetävät puoleensa, niissä saattaa olla vaikkapa luovien alojen toimistoja tai floristin, maalarin ja verhoojan työhuoneita.

Ruokamarkkinoilta tuon aina tuliaisia. Matkalaukussa on aina minigrip-pusseja ja kylmäkassi ruokatuliaisia varten. Niihin pakkasin ankanrintaa Provencal, juustoja ja makkaraa. Leivänkin ostin periranskalaisesta boulangeriesta.

Eläinten ystävänä joka matkalla tulee napattua myös muutamia eläinkuvia.

Matkoilla(kin) ihastelen aina kukkakauppoja, instassa on ollut useampikin kuva Pariisin kukkakaupoista.

Sellainen Pariisin reissu tällä kertaa. Onko sinulla jotain matkoja tiedossa?