Päivä jona uin Rio Granden yli ja tapasin lainsuojattoman

Olenkohan kertonut täällä blogissa  - olen uinut Rio Granden yli Yhdysvalloista Meksikoon ja takaisin. Kuulostaa klikkiotsikolta, mutta olen tosiaan uinut Rio Granden poikki.

Puhuimme taannoisissa juhlissa Trumpin kaavailemasta Meksikon rajamuurista. Tokaisin keskustellessa ettei Rio Granden yli uiminen taida enää olla kovin helppoa monestakin syystä, onneksi tuli sekin tehtyä nuorempana. Kulmakarvat hieman kohoilivat, mutta kyseessä ei ollut vain vitsikäs heitto.

90-luvun alkupuolella olin vuoden au pairina. Vuoden päätti kolmen viikon Trek America-matka pikkubussilla New Yorkista Los Angelesiin.

Matkalla nähtiin paljon luonnonihmeitä ja koettiin kaikenlaista, mm. koskenlaskua, melomista alligaattoreita kuhisevalla suoalueella Louisianassa (osuin melalla pienehköä alligaatoria päähän, ne onneksi väistävät isompiaan ja pitävät kanootteja isompina lajitovereinaan), veneilyä kanjoneissa jne. Telttailun vastapainoksi vierailtiin myös isommissa kaupungeissa; mm. Washingtonissa, New Orleansissa, San Antoniossa ja Las Vegasissa.

Teksasissa olimme pari päivää Big Bend-kansallispuistossa, jossa yhtenä päivänä kiipesimme laaksosta yli kahden kilometrin korkeuteen Emory Peakille aamun tuskin vielä sarastaessa. Puolessa välissä olin valmis antamaan periksi, mutta kun kukaan muukaan ei keskeyttänyt, jatkoin loppuun asti. Takaisin leirille päästyämme kävi keskustellessa ilmi, että yli puolet olisi keskeyttänyt, jos ensimmäinen olisi antanut periksi. Minulla oli muuten jalassa nuo samat heppoiset tennarit, jotka eivät tosiaan olleet tukevimmat vaelluskengät, rakkoja ei kuitenkaan tullut.



Seuraavana päivänä menimme (laittomasti) Rio Granden yli veneellä Meksikon puolelle. Vähän matkan päässä joen töyräältä odotti aaseja, joilla ratsastimme lähimpään kylään oluelle.




Baarissa tapasimme amerikkalaisen miehen, joka kertoi olevansa lainsuojaton rikollinen, ilmeisesti huumekauppias, ja paenneensa rajan yli Meksikoon. FBI oli kuulemma käynyt puhuttamassa häntä, mutta ilman luovutussopimusta häntä ei Yhdysvaltoihin saanut oikeuden eteen. 

Tarjosimme miekkoselle pari olutta ja sen jälkeen kaikki ryhmämme tytöt poseerasivat "lainsuojattoman" kanssa. Muistikuvissani hän oli paljon karskimman näköinen kuin miltä hän nyt kuvassa näyttää. Ihan varma en ole siitäkään kuinka paljon hänen jutuissaan oli totta.





Samana iltana ylitin rajan toisenkin kerran, jälleen laittomasti tietenkin... uin Rio Granden yli Meksikoon. Oppaamme vei meidät yläjuoksulle ja kehotti lähtemään siitä uimaan. Vaikkei Rio ei ollut kovin Grande siinä kohtaa oli virtaus kuitenkin hyvin voimakas ja vei mennessään. Olin jo menossa yläjuoksulla päin kuvassa näkyvää  Langford Hot Springsin vanhan kuumavesilähdealtaan seinämää päin vaikka kuinka kauhoin. Juuri ennen seinämää painuin virtauksessa kuitenkin veden alle. Virta veikin kuumavesialtaan ohi, mutta hädin tuskin pääsin pinnalle. Rannalle pääsin uimaan vasta paljon kauempana alajuoksulla, Meksikon puolelle tietenkin, sieltä piti vielä uida takaisin Yhdysvaltoihin!

Nykyisin Rio Granden ylittäminen taitaa olla paljon riskialttiimpaa, eikä joen yli uida yhtä huolettomasti.

Aivan mahtava matka, yksi monista huippukohdista oli myös Monumenttilaaksossa ratsastaminen Navajo-intiaanien kanssa ja yöpyminen reservaatissa.

Pariisin hetkiä

Tämän viikon viisi viikon varrelta olkoon pieni kuvasato Pariisista, jossa olin messumatkalla maanantaista torstaihin.






Tällä matkalla torstaina olil jokunen tunti omaa aikaa ennen koneen lähtöä, mutta sain edellisenä iltana sellaisen vatsataudin, etten kovin kauas hotellilta jaksanut lähteä enkä ajatellakaan syömistä tai kahvittelua vaikka olo olikin jo vähän kohentunut.

Se siitä unelmasta istua pariisilaisessa katukahvilassa aamiaisella... Mitäs menin sanomaan, etten ole ollut kipeänä vuosiin. Onneksi kyseessä oli raju, mutta ripeä tauti, joka tuli ja meni noin puolessa vuorokaudessa. Yksi vaihtoehto olisi ollut lentää kotiin jo edellisenä iltana, siitä lennosta tuskin olisi tullut mitään. Torstaina olin jo toipunut paluulennolle, mutta hyvin väsynyt ja nukuinkin koko kotimatkan, nukahdin jo ennen nousua ja heräsin laskeutumiskuulutukseen.

Ystävänpäivä näkyi katukuvassa, kukkakauppojen ja -kojujen tarjonta oli tavanomaistakin runsaampaa ja suklaakaupat tarjosivat parastaan. Puistoissakin kukkivat ensimmäiset kukat lupauksena keväästä.

Shoppailut jäivät vähiin. Juustoja, pateeta sekä samppanjapullo lähikaupasta  ja aiemmin viikolla maatilatorilta pienestä kojusta ostamani calvadospullon toin ystävänpäivälahjaksi Siipalle. Tarmolle piti tietysti myös tuoda tuliaisia. Perinteenä on hankkia Tarmolle aina joka matkalta jokin herkku, paketin täytyy olla kunkin kohdemaan kielellä. Kosmetiikkaa tai vaatteia en hankkinut. Ei minusta ostolakkoilijaa tule, mutta jos vähän harkitsevampi kuluttaja kuitenkin.

Haaveilin jo pyöräilykeleistäkin, hankkkisinko uuden oman pyörän vai jatkaisinko tämänkin kesän citypyöräilijänä?





Seuraavia reissu-unelmiakin tuli mieleen. Yksi matka oli jo varattunakin keväälle, mutta se piti perua mihen työkeikan takia. Ehkä joku viikonloppumatka tehdään kuitenkin keväämmällä.

Kuinka sinun viikkosi on sujunut?

Joulun ajan tunnelmaa Tallinnassa

Yhteistyö Tallink, Eckerö Line, Viking Line & Visit Tallinn/Nelkytplusblogit


Tallinnassa joulutunnelma on aistittavissa, etenkin suuren kuusen koristamalla Raatihuoneentorilla.

Vaikka olen ollut joka vuosi marras-joulukuussa Tallinnassa, en työmatkoilla ole ehtinyt joulutorille tai muutenkaan pahemmin joulutunnelmasta nauttimaan. Nyt olikin mukava nauttia joulfiiliksestä koko päivä Tallinkin, Eckerö Linen ja Viking Linen yhteisellä pressimatkalla Tukholmaan ja Tallinnaan.



Tallinnan joulutoria Raatihuoneenaukiolla vanhassakaupungissa koristavat  sydämenmuotoiset koristeet torin joulukuusessa ja esiintymislavalla. Sydän on rakkauden symboli, mutta myös Tallinnan vanhakaupunki on lintuperspektiivistä sydämen muotoinen ja vanhakaupunki mainostaakin itseään sydämellisenä kaupunginosana. Kuusiperinne on tallinnalaisille erityisen tärkeä. Onhan tarinan mukaan Tallinnan Raatihuoneentori Euroopan ensimmäinen paikka, jossa nykyaikainen joulukuusi pystytettiin kaiken kansan katseltavaksi 1441. Näyttävä joulukuusi pystytetään Raatihuoneentorille edelleen vuosittain. 

Vuosittain Tallinnan joulutorilla vierailee yli puoli miljoonaa kävijää. Ei ihmekään, että se äskettäisessä 200000 vastaajan äänestyksessä valittiin Euroopan vuoden parhaaksi joulutoriksi. Myynnissä on laadukkaita käsitöitä pikkuesineistä vaatteisiin ja ruokaa on tarjolla heti torilla maisteltavaksi, pukinkonttiin sujautettavaksi tai joulupöydässä tarjottavaksi; makkaroita, juustoja, suklaita, piparkakkuja, hilloja jne. 

Erilaisia glögejä niin lasten kuin aikuisten makuunkin on tarjolla. Jos valitset terästetyn glögin, höyryävä glögimuki kädessä voi kuljeskella torilla vapaasti, erillisä anniskelualueita ei ole.

Torilla on pukki ja monipuolista kulttuuriohjelmaa. Yhteensä lavalla nähdään torikauden aikana lähes 3000 esiintyjää! Adventin aikaan sytytetään jokaisena sunnuntaina adventtikynttilä. Vuoden vaihtuessa on luvassa erityisohjelmaa

Joulutori on auki 5.1.2019 asti, vielä tammikuun alussakin voi siis käydä fiilistelemässä vuodenvaihteen juhlatunnelmaa.

Päivässä ehtii muutakin Tallinnassa. Tallinnassa torin lisäksi käytiin kummituskierroksella Toompean torneissa, lounastettiin ja päästiin workshoppeihin käsityöläisten kanssa.

Toompean mäelle kannattaa kivuta ihan maisemienkin takia, siellä voi nähdä myös nätisti poseeraavan Tallinnan kuvatuimman lokin.

Tanskan kuninkaan puutarha sijaitsee Tallinnan vanhassa kaupungissa Toompean Nigulisten puoleisella rinteellä. Tarina kertoo, että tanskalaisten ollessa valloitusretkellä vuonna 1219, putosi heille taivaasta lippu, joka toi kuningas Valdemar II:lle taisteluonnea. Lipusta tuli myöhemmin Tanskan kansallislippu ja veistos "Tuli lipp" kertookin tästä tarinasta. Torneihin ja Tallinnan historiaan liittyy monenmoisia tarkinoita, moni niistä on kummitustarina!

Jos Tallinnassa haluaa maistella moderneja virolaisia ruokia uuden muodon saaneena - ravintola Kaerajaan tarjoaa tähän modernia ja perinteistä yhdistävät puitteet. Raatihuoneen torin laidalla sijaitseva ravintola on ottanut nimensä kansantanhusta. 

  

Lounaan jälkeen ehtii vielä käymään Katarina Käekin käsityöläispajoissa ja -myymälöissä. Katarina gild on tunnelmallinen vanhankaupungin kapea pikku katu, joka yhdistää Vene- ja Müürivahe-kadut. Kujan varrelta löytyy niin nahkapajaa, lasihyttiä kuin keramiikkapajaakin oiden valikoimasta löytyy yksilöllisiä, kauniita käyttöesineitä vaikak joululahjaksi.

 Itse tein Savikodassa todellisessa pikaworkshopissa keramiikkalautasen, joka jäi Tallinnaan lasitettavaksi, jännittävä nähdä millainen siitä tulee. Savikodasta voi kysellä keramiikkakursseja, parin tunnin kurssit pienryhmille maksavat materiaaleineen parikymppiä/hlö. Lautasten tekeminen on hauksaa ja matkasta jää persoonallinen muisto. Osa ryhmäläisistämme osallistui myös nahkatyöpajaan.

Reilusti yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksellakin läheisestä ja tutusta, mutta alati uudistuvasta Tallinnasta löytyy aina jotain uutta nähtävää ja tehtävää. Tallinnaan ehtii hyvin vielä ennen jouluakin aistimaan kaupungin ainutlaatuista joulutunnelmaa.

Joulutunnelmaa Tukholmassa

Yhteistyö Tallink, Eckerö Line ja Viking Line/Nelkytplusblogit

En ole tainnut koskaan olla Tukholmassa joulun alla. Viime viikolla pääsin kuitenkin Tukholmaan fiilistelemään joulua ruotsalaisittain Tallinkin, Eckerö Linen ja Viking Linen yhteisellä pressimatkalla. Samalla reissulla käytiin myös Tallinnassa, jossa käytiin joulutorilla, tehtiin saviastioita ja kuultiin kummitustarinoita Toompeanmäellä.

Vaikka tuuli vihmoi eikä lunta ollut maassa, kannatti jouluisessa Tukholmassa käydä. Kyllä tukholmalaiset osaavat joulutunnelman luomisen.

Aivan Tukholman ydinkeskustassa Östermalmilla on korttelialue, josta löytyy Dramatenin vierestä, Svensk Tennin liikkeen takaa kuninkaallinen hovitalli. Hovitallin alueella järjestettiin perinteisesti ensimmäisenä adventtina myös tunnelmalliset joulumarkkinat kauniissa ympäristössä. Markkinoilla myytiin yksilöllisiä lahjoja ja käsitöitä sekä joulun ajan herkkuja joulupöytään tai lahjaksi, ruotsalaiseen tapaan kauniisti esillepantuna.

Hovitallin joulumarkkinat ovat siis jo tältä vuodelta ohi, mutta nehän voi merkata muistiin jo ensi vuoden kalenteriin ensimmäisen adventin kohdalle.

Joulutoreille Tukholmassa pääsee kuitenkin vielä tämänkin joulun alla. Tuholmassa kun on useampikin joulutoreja mm. vanhassakaupungissa. Silja Line järjestää risteilymatkustajille opastettuja, maksullisia päiväretkiä Sigtunan joulumarkkinoille su 9.12. ja su 16.12.2018.

Hovitallin hevosiakin pääsi katsomaan, se ilahdutti vanhaa heppatyttöä. Hovin hevoset valitaan huolella, niiden tulee olla paraateissa rauhallisia, ruunikkoja eli ruskeita ja mustaharjaisia sekä -häntäisiä sekä keskenään saman kokoisia. Hovitalleilla pääsee vierailemaan vain muutaman kerran vuodessa.

 

Tukholma-päivään voi yhdistää myös museovierailun. Tukholman Kansallismuseo on vasta avattu viiden vuoden remontin jälkeen. Nationalmuseumin kokoelmanäyttely kattaa kuusi vuosisataa.

Avajaisnäyttelynä on amerikkalaismaalari John Singer Sargentin (1856–1925) suurnäyttely. Lisäksi löytyy kymmenen ruotsalaisen nykymuotoilijan Design stories -näyttely esittelee ja neljäs näyttely juhlistaa muotoiluyritys A&E Designin 50-vuotispäivää. Joihinkin Nationalmuseumin erikoisnäyttelyihin on sisäänpääsymaksu, mutta perusnäyttelyt ovat täysin ilmaisia.

Lounaan voi nauttia Kansallismuseon ravintolassa näyttelykierroksen jälkeen. Tarjolla on modernisoituja klassikkoannoksia, ravintolaan voi pistäytyä myös kahvittelemaan ja lasilliselle.

Päivään piti mahtua vielä pikku fiilistely- ja ostoshetki kaupungilla, mutta edellisen yön hurja myrsky myöhästytti saapumista Tukholmaan sen verran, että talleilta ehdin vain kipaisemaan viereiseen Svensk Tennin liikkeeseen. Matkalla laivalle ehdimme pikku kierroksen bussilla kaupungin jouluvaloja ihaillen. Luonnonvoimille ei mahda mitään ja lyhyehköön päiväänkin Tukholmassa oli mahdutettu runsaasti kivaa ohjelmaa.

Kun nyt aika maissa jäi vähän lyhyeksi, käyn Tukholmassa ensi viikolla vielä toiseenkin kertaan joulua fiilistelemässä.

Oletko käynyt Tukholmassa joulun aikaan?