Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste resepti. Näytä kaikki tekstit

Suolainen tomaatti-panna cotta

Tammikuu meni nopeasti ja helmikuu pitenevine päivineen tuntuu hujahtavan ohi vielä nopeammin. Pian on jo ystävänpäivä.  


Helmikuun juhlapäivät tuntuvat tänä vuonna tärkeämmiltä kuin ennen. Pienikin juhlahetki kotona tuo nostetta arjen keskelle.


Ihana ystävänpäivän alkuruoka on tomaatti-panna cotta. Raikas alkuruoka sille rakkaimmalle syntyy helposti. Jos haluat tehdä vaikutuksen, aseta lasit vaikka munakennoon hieman kallelleen kun tomaatti-panna cotta jäähtyy ja asettuu. Näyttävä vino esiinpano antaa vaikutelman vaikeamminkin valmistettavasta gourmetannoksesta. Annos ei ole pelkkää ulkonäköä, tuoreen tomaatin raikas maku ihastuttaa uudessa modossaan.


Tomaatti-panna cotta

Tomaatti-panna cotta








Suolainen tomaatti-panna cotta

1,5 liivatearkkia

2 dl kermaa

0,5 dl paseerattua tuoretta tomaattia

suolaa ja pippuria

raastettua parmesaania

Kirsikkatomaatteja

Syötäviä kukkia

Basilikaa

Balsamietikkaa


 Tee itse pesto tai käytä kaupan pestoa. Lusikoi ruokalusikallinen pestoa tarjoilulasien pohjalle.

Kalttaa tomaatit; tee tomaattiin ristiviilto terävällä veitsellä. Kasta tomaatti kiehuvaan veteen noin puoleksi minuutiksi – nosta vedestä suoraan kylmään veteen viilentymään kun kuori alkaa irrota. Tomaattien viilennyttyä kuori irtoaa tomaatista helposti. Poista siemenet kuutioi tomaatti. Soseuta sauvasekottimella tai puserra siivilän läpi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Laita liivatearkit pehmenemään kylmään veteen.

Keitä kattilassa 1 dl kermasta.

Sekoita pehmentyneet liivatteet keitettyyn kermaan. Sekoita kevyesti ja lisää sitten loppu kerma.

Lisää tomaattisose kerma-liivateseokseen. Sekoita hyvin ja kaada seos laseihin.

Anna jäähtyä jääkaapissa tunnin ajan ennen tarjoilua. Koristele kirsikkatomaatti kuutioilla, parmesanilla, basilikanlehdillä  ja syötävillä kukilla, pirskottele balsamietikalla.



Viisi kuvaa viikon varrelta

 En ole käynyt maalla anoppilassa sitten marraskuun. Tänään lähdin Siipan mukaan.


Talvimaisema

Arabian vanha lautanen

Matkalla talvi maiseman läpi pysähdyttiin Nummen Lahjahovissa, josta ostin muutaman Arabian vanhan lautasen. Olin niitä aiemminkin ihaillut, mutta nyt en voinut vastustaa. Koetin etsiä näistä lautasista tietoa, mutta käänteisellä kuvahaullakaan ei löytynyt mitään. 


Haruki Murakami Pimeän jälkeen


Nyt lukuvuorossa on "uusin" Murakami tai ainakin viimeisin suomennos, Kirja alkuperäiskielellä on julkaistu jo 2014. Osa Murakamin kirjoista on aika erikoisia ja tässäkin on fantasiamaailmaa, mutta Tokion tunnelmat vievät mukanaan. 




Valmistukseen tarvittavat tuotteet saatu Paulig/Santa Maria


Pauligin etäkokkikoulussa valmistui viikolla Santa Marian tuotteista kiinalainen ateria Tomi Björckin ohjeilla kiinalaisen uuden vuoden kunniaksi. Kokkasin etukäteen saatujen ohjeiden mukaan jo viikonloppuna, sillä en ehtinyt arkena päivällä ruoanlaittoon. Mutta todella maukasta tuli ihan itsekseen kokatessakin, vaikka kaipasinkin aiempien kokkikoulujen yhteisiä oivalluksia, törmäilyä keittiössä, yhdessä tekemisen meininkiä ja tietysti yhdessä isommalla joukolla ateriointia.


Seurasin Pauligin keittiöstä tulevaa lähetystä; vahvoja ruokatrendejä nyt ovat vastuullisuus, aitous, kotimaisuus, mutta myös kotikeittiössä “matkailu” kun reissuun ei pääse. Pauligilla ja Santa Marialla toiminnassa, myös mausteiden hankinnassa hyvinvointi, ilmasto ja ihmiset ovat toiminnan keskiössä.


Käytän muutenkin vähän suolaa, mutta yhtenä kokkikoulun vinkkinä tulivat itsekin hyväksi havaitsemani mausteet ja hapokkuus; vaikka sitruuna antavat makua suolan sijaan. 


Pippurit ovat trendin huipulla. Viher- tai mustapippuri mandariinijälkkärin mausteena oli huippu. Mustapippuri on yksi yleisimmin käyttämistäni mausteista ja olen joskus rouhinut mustapippuria mansikoiden päälle, mutta pippuria voisi käyttää enemmänkin jälkiruoissa.


Kokkikoulun yhteydessä järjestettiin myös pieni kuvakilpailu. Tämä jälkkärikkuvani oli yksi Tomin valitsemista voittajakuvista. Pääsen syömään Tomin Lily Lee-ravintolaan. 


Tässä ihanan jälkiruoan resepti, muut kokkikoulun reseptit ovat mm. Tiian blogissa. 


MANDARIN CURD

400 g mandariinia

120 g voita

1.4 dl sokeria

1 kpl kananmunan keltuainen

1 kpl kananmuna

1 kpl liivatelehti


MARINOIDUT MANDARIINIT

2 tl sokeria

Santa Maria Viherpippuri, kokonainen

400 g mandariinia


MANDARIN CRÈME

100 g crème fraichea - paino

0.5 dl kuohukermaa

mandariini

1 tl Vaniljasokeria


MANDARIN CURD

Valmista ensin mandarin curd. Purista mandariineista (4kpl) mehu kattilaan ja kiehauta yhdessä sokerin kanssa. Laita levy pois päältä ja lisää kananmuna ja keltuainen voimakkaasti sekoittaen. Ota pois hellalta. Lisää liotettu liivatelehti ja pehmeä voi. Vatkaa joukkoon. Anna jäähtyä ja laita kylmään hetkeksi. Vatkaa uudelleen, kun curd on jäähtynyt.


MANDARIN CRÈME

Vatkaa ranskankerma, kerma ja vaniljasokeri vaahdoksi. Mausta raastetulla mandariinin kuorella.


MARINOIDUT MANDARIINIT

Raasta neljän mandariinin kuoret raastimella mandarin crèmeen ja kuori veitsellä leikaten mandariinin valkoiset kuoret pois. Leikkaa lihat paloiksi siten, ettei keskustaa tai siemeniä jää joukkoon. Jos käytät viherpippuria, jauha kokonaiset pippurit morttelissa tai painamalla esimerkiksi kaulimella tai lihanuijalla leikkuulautaa vasten. Mausta lopuksi mandariinit viher- tai mustapippurilla.


TARJOILU

Kokoa jälkiruoka annoskulhoihin tai laseihin. Lisää pohjalle mandarin crème, sen päälle curd ja lopuksi marinoidut mandariinit. Koristele paahdetuilla mantelilastuilla.




Pyttipannu




Yleensä hoidan kokkailu arkenakin, mutta Siipan halutessa viikolla pyttipannua ehdoton, että hän tekisi sen. Otin assarin hommat, hän hoiti pääasiallisen kokkailun. Tulos oli herkullinen "enemmän on enemmän" - pyttis. Hänellä lähtee aina vähän lapasesta kun kaikkea mahdollista pitää yhdistää samaan, mutta hyvää kyllä tulee. 

Mitä sinulle on ollut arkiruokana entä mitä kirjoja olet lukenut viime aikoina? 








Avokado-mandariinisalaatti

No nyt se talvi tuli!

Tammikuun pakkasilla tekee mieli erilaisia lämmittävän täyteläisiä lohturuokia kuten vaikka cacio e pepe-papuja, mutta valon määrän hiljalleen lisääntyessä alkavat raikkaat mautkin ja värikkyys lautasella taas innostaa. 

Mandariinin makean kirpeä raikkaus ja avokadon rasvainen pehmeys täydentävät toisiaan tässä pirteän värikkäässä salaatissa, joka voi olla keveä ateria jo sellaisenaan tai esim. lohi- tai kanaruoan pari.
 








Avokado-mandariinisalaatti

5 mandariinia
2 avokadoa
0,5 dl paahdettuja hasselpähkinöitä
1 rl oliiviöljyä
1 rl valkoviinietikkaa
0,5 dl pestoa
basilikanlehtiä

Pesto

1 ruukullinen basilikaa
1/2 dl oliiviöljyä
pieni kourallinen kurpitsansiemeniä
1/2 dl parmesaania tai pecorinoa
2 valkosipulinkynttä
suolaa
pippuria

Tee ensin pesto. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Lisää öljyä, jos haluat pestosta juoksevampaa.

Kuori ja lohko mandariinit. Kuori ja kuutio avokado.Levitä lautasille. Sekoita öljy ja etikka, pirskottele salaatin päälle. Lisää pesto ja paahdetut hasselpähkinät.

Kaipaatko jo raikkaita makuja lautaselle?

Cacio e pepe-pavut

Tervetuloa arki! Vaikka pyhät vietettiin kaksin kotona, ja perinteisen pidemmän joululoman sijaan olin pari päivää töissäkin jo välipäivinä ja nyt alkuviikosta jo ylitöissäkin, tuntuu arki alkavan varsinaisesti vasta loppiaisen jälkeen. Arkeen kuuluvat tietysti nopeasti valmistuvat, yksinkertaiset arkiruoat. 

Yksinkertainen cacio e pepe-pasta on yksinkertaisuudessaan herkullisen nerokas. Pavut voi valmistaa samalla menetelmällä. Olen muutenkin valkopapujen suurkuluttaja ja etsin aina uusia ideoita niiden käyttämiseen.

Gloriassa aikoinaan ollut resepti on alunperin kööpenhaminalaisen  keittiömestari Fredrik Bille Brahen.  Reseptiä voi myös muokata lisäämällä valkosipulia, paahdettua pekonia, yrttejä tai vaikkapa paahdettuja leivänmuruja tuomaan tekstuuria. 


Cacio e pepe-pavut

Helppo arkiruoka


Cacio e pepe -pavut 

2 tölkkiä valkoisia papuja

2 dl papujen lientä

2 tl mustapippuria myllystä rouhituna

1 dl vettä

3 rkl oliiviöljyä

1 rkl voita

100 g pecorinojuustoa


Valuta pavut ja ota 2 dl lientä talteen. Paahda rouhittuja pippureita, kunnes pippuri alkaa tuoksua. Lisaää pavut, papujen liemi ja vesi pannuun.  Lisää oliiviöljy ja voi. Keitä miedolla lämmolla, kunnes neste on paksuuntunut.  Raasta juusto raastimen pienella terälla.  Ota seos liedeltä ja sekoita juusto papujen joukkoon. Anna juuston sulaa. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. 

Valuta päälle oliiviöljyä ja tarjoa rapeakuorisen leivän kanssa.

Mikä on sinun varma valintasi kun haluat arkena nopeasti ruokaa pöytään? 

Herkullinen hummeripasta

Uusi vuosi on pian taas täällä! Toivottavasti vuosi 2021 on parempi meille kaikille kuin tämä outo vuosi 2020.

Hummeripasta on herkullinen uuden vuoden ruoka. Pakastettua, kypsää hummeria on usein tarjouksessakin näin vuodenvaihteen tienoilla. Jopa Lidlistä on saanut hummeria. Yksi hummeri on ollut kympin hujakoilla ja siitä on riittänyt hyvin kahdelle pastan seuraksi.

Hummeripastaa pystyy valmistelemaan jo edellisenä päivänä pitkälle. Hummerin voi perata, kuoret paahtaa sekä kastikkeen tehdä ja siivilöidä mascarponea ja kermaa vaille valmiiksi. Jääkaapissa säilytetyn kastikkeen voi varovasti lämmittää uudestaan, lisätä kirsikkatomaatit, kerman ja mascarponen ja lämmittää hummerinlihan voisulassa juuri ennen tarjoilua.



Hummerin sijaan ruoan voi tehdä myös kuorellisista, kypsennetyistä jättiravun pyrstöistä paahtamalla ravunpyrstöjen kuoria ja lisäämällä kastikkeeseen ruokalusikallisen hummerifondia.












Hummeripasta

Kastike


pakastettu tai tuore keitetty hummeri
2 salottisipulia silputtuna
2 valkosipulinkynttä viipaloituina
tilkka oliiviöljyä
1 dl tomaattipyreetä
2 dl valkoviiniä
1 rkl valkoviini- tai sherryetikkaa
(1/2 rl hummerifondia)
kourallinen tuoretta rakuunaa
rouhittua merisuolaa
rouhittua mustapippuria
1 prk mascarponea (n. 200g)
2 dl kermaa
20 kirsikkatomaattia

Tarjoiluun


Pastaa
Tuoretta rakuunaa
Parmesania

Perkaa hummeri: ota saksi- ja pyrstölihat sekä mahdollinen mäti talteen ja irrota kuoret. 



Huuhtele pyrstön ja saksien kuoret sekä selkäpanssari. Paahda niitä 125˚C uunissa tunnin ajan, jotta kuoret kuivuivat. Murskaa kuoret ja siirrä sivuun odottamaan.


Kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä. Lisää tomaattipyree ja kuullota noin kolme minuuttia. 

Lisää hummerin kuoret, valkoviini, etikka ja mausteet pannulle. Hauduta keskilämmöllä noin 30 min. Lisää tarvittaessa vettä jos seos uhkaa kehua turhan kuivaksi.

Siivilöi seos, palauta pannulle.

Vatkaa yhteen kerma ja mascarpone ja lisää pannulle kirsikatomaattien kanssa, hauduta muutama minuutti. 


Sulata toisella pannulla voi ja lisää rakuunan lehdet. Laita pyrstöt joukkoon ja valele rakuunavoilla miedolla lämmöllä pyrstöjä niin, että ne lämpenevät, mutta eivät ruskistu.


Keitä pasta ohjeen mukaan al denteksi ja sekoita se kastikkeeseen. Asettele lautaselle, lisää rakuuna ja parmesan annoksen päälle. Tarjoile hyvän kuohuviinin tai samppanjan kanssa.


Maukasta, onnellista vuodenvaihdetta. Miten sinä aiot viettää vuoden vaihdetta ja mitä aiot syödä Uuden vuoden aattona
?

Speculoos-pikkuleivät

Piparkakkuja en tänä vuonna ole leiponut, mutta niiden lähisukulaisia, hollantilaisia speculoos-keksejä pyöräytin pari pellillistä. Innoittajana oli  hankkimani kuviokaulin, jolle halusin löytää leviämättömän taikinan reseptin. Jos taikina leviää liikaa, kuvio häviää.

"Kun on vasara kädessä, kaikki näyttää naulalta". Tämä rakkaan ystävän lohkaisu vuosien takaa tuli mieleeni taikinaa kauliessa. Aloin kiivaasti miettiä mitä kaikkea kaulimella voisi kaulia, erilaisia kaulittavia juttuja tuli mieleen kohmeisesta jäädykkeestä alkaen; ainakin joulun näkkileipiä sillä on jo kaulittu parikin satsia. Olen ulkoistanut näkkärin teon miehelleni jo vuosia sitten ja hän oli tyytyväinen kun näkkäreitä sai taas vietyä yhden asteen eteenpäin

Kuviokaulimia saa leivonta- ja keittiövälinekaupoista, myös marketeissa olen nähnyt joitain malleja. Muista jauhottaa kuviokaulin kevyesti, ettei taikina tartu siihen.












Speculoos-pikkuleipien maku on kanelinen ja karamallinen, specuooseissa on myös muskottipähkinää, inkivääriä ja kardemummaa. Olen ihastunut taatelijauhoon eli "taatelisokeriin" (välillä ollut ainakin Prismassa ja Ruohonjuuressa), korvasin sillä valkoisen sokerin ja se toimikin hyvin tässä taikinassa


Speculoos-pikkuleivät

1 dl voita

1 valkoista sokeria

2 dl ruskeaa sokeria

1 muna

1 vaniljatangon siemenet

1/4 tl ruokasoodaa

1/2 tl suolaa

2 1/2 tl kanelia

3/4 tl muskottipähkinää

1/2 tl inkivääriä

1/4 tl kardemummaa

4 1/2 dl jauhoja


Vatkaa sokeri ja huoneenlämpöinen voi ilmavan kuohkeaksi vaahdoksi, 5-10 min. Lisää muna ja vanilja ja sekoita hyvin.

Sekoita toisessa kulhossa ruokasooda, suola, kaneli, muskottipähkinä, inkivääri, kardemumma ja jauhot. Lisää sitten jauhoseos toiseen astiaan voivaahdon kanssa. Sekoita, kunnes jauhot ovat juuri sekoittuneet, älä vatkaa. Jäähdytä taikinaa jääkaapissa tai ulkona vähintään tunnin ajan.

Lämmitä uuni 190  asteeseen.

Kauli taikina kolmessa erässä ohuehkoksi kevyesti jauhotetulla alustalla ensin tavallisella kaulimella. Viimeistele jauhotetulla kuviokaulimella. Leikkaa muotilla pikkuleipiä. Siirrä uunipellille leivinpaperin päälle.

Paista 9-11 minuuttia, kunnes pikkuleipien reunat ovat kevyesti ruskistuneet.

Käännöstulokset

Jouluinen taateli-riisipuuro

Reseptin Urtekram-tuotteet saatu


Viimein ollaan viikon päässä joulusta ja joulua voivat täysillä fiilistellä nekin, jotka eivät halua joulutouhottaa kuukausia etukäteen. Pidän joulusta, mutta ihan satasella en jaksa olla joulussa jo marraskuussa. Nyt jouluun voi jo laskeutua.

Riisipuuro kuuluu joulun aikaan, teen joka vuosi vähän uudenlaisen version. Olen tehnyt mm. Itämaan tietäjien riisipuuroa.

Taatelilla maustettu taateli-riispuuro tarjotaan viilennettynä jälkiruokana tai vaikka aattoaamun aamiaisherkkuna.

Jouluinen taateli-riisipuuro

Jouluinen taateli-riisipuuro

Jouluinen taateli-riisipuuro


Taateli-riisipuuro


4 1/2 dl vettä
7 rkl kypsentämätöntä Urtekram-puuroriisiä
1 dl maitoa tai kasvismaitoa 
1/2 dl fariinisokeria tai taatelijauhoa
1/2 dl  riisijauhoa
6 kuivattua aurinkokuivattua Urtekram-taatelia 
2 rkl vettä
Kanelia maun mukaan


Aloita kiehauttamalla vesi pienessä kattilassa, sekoita riisi veteen ja anna hautua keskilämmöllä kunnes neste on imeytynyt, noin 15 minuuttia. Lämmitä maito paksupohjaisessa kattilassa alhaisella lämmöllä ja sekoita sokeri joukkoon, sekoittele kunnes sokeri on sulanut. Lisää keitetty riisi maitoseokseen ja kiehauta.

Liuota kulhossa riisijauho ja 1/2 dl vettä, sekoita joukkoon pari ruokalulisikallista kiehuvaa maitoa, soseuta taatelit maito-riisjauhoseokseen ja kaada tämä seos kattilassa olevan kiehuvan maidon joukkoon jatkuvasti sekoittaen. Laske lämpöä ja anna hautua noin 30 minuuttia, sekoitellen usein. Seos sakeutuu hitaasti puuroksi.


Soseuta taatelit 2 ruokalusikallisessa kuumaa vettä. Ota kattila hellalta. Lusikoi puuro annoskulhoihin ja ripauta päälle kanelia. Jäähdytä puuro yön yli tai vähintään 2 tuntia ennen tarjoilua. Taateli-riisipuuro sakeutuu vielä lisää kylmässä.



Rapeapintainen perunapaistos

Olen aiemminkin kertonut, kuinka selailen keittokirjoja, blogin, Instan ja Pinterestin ruokakuvia usein vain inspiraatiota saadakseni. Alkuperäinen resepti voi olla jotain ihan muuta kuin kuvan innoittama toteutukseni.

Näin Instagramissa tai Pinterestissä kuvan perunavuoasta, johon perunat oli nostettu kyljelleen. Kuvaa ja mahdollista reseptiä en enää löytänyt, mutta se jäi kummittelemaan mieleeni. Toteutin perunavuoan omalla tavallani, kaksi isoa perunaa riitti meille hyvin ankankoipien kanssa. 

Olin edellisenä päivänä tehnyt sinappia. Sinappireseptissä oli valkoviinissä haudutettuja salotti- ja valkosipuleita, jotka ohjeessa kehotettiin heittämään pois haudutuksen jälkeen ja käyttämään sinappiin vain siivilöity valkoviini. Säästin kuitenkin valkoviinissä haudutetun salotti-valkosipulisilpun ja ripottelin sitä viipaloitujen perunoiden väliin. Antoi upeaa makua puoliksi rapeille, puoliksi kermaisen muheville perunoille.


Rapeapintainen perunapaistos


Rapeapintainen perunapaistos

Rapeapintainen perunapaistos


500 g perunoita (rosamunda tms.) 

2 dl ruokakermaa

2 rkl voita

2 valkosipulinkynttä 

2 salottisipulia

1/2 tl mustapippuria

1/2 tl suolaa (tai maun mukaan, juusto on suolaista) 

1 tl Provencen yrttiseosta (Herbs de Provence) 

1 rl Dijon-sinappia

1 dl raastettua parmesania tai pecorinoa. 


Pese perunat hyvin ja viipaloi hyvin ohuiksi viipaleiksi. Perunoita ei tarvitse kuoria. 


Lado viipaloidut perunat tiiviisti vuokaan kyljelleen. 


Hienonna ja kuullota valko- ja salottisipulit. ripottele perunaviipaleiden väliin (raottele viipaleista toisistaan haarukalla tai veitsenkärjellä. 


Mausta kerma suolalla, pippurilla, sinapilla ja yrttiseoksella. Valuta kerma perunoiden päälle. Nosta voi pikku nokareina perunoiden päälle. 


Paista perunavuokaa n. 1 h 200 C asteessa. 45 minuutin paistamisen jälkeen ripottele parmesanraaste perunoiden päälle ja paista vielä 15 min. 


Perunoista tulee päältä rapeita ja alta muhevan kermaisia. 


Mikä on sinun lempiruokasi perunasta? 





Karamellisoitu kampasimpukkarisotto

Viime viikolla julkaisin kampasimpukkapastasta kuvan, mutta olen tehnyt myös kampasimpukkarisottoa.

Karamellisoitu fenkoli ja sipuli antavat herkullisen täyteläisen maun risottoon. Kampasimpukkarisotto on ihana ruoka vaikka kahdenkeskiseen pikkujouluun tai itsenäisyyspäivän illalliselle. Risoton teko on helppoa kunhan vain muistaa jo edesmenneen aiemman työnantajani ja kulinaristin ohjeen "Risotto ei odota syöjää, syöjä odottaa risottoa!" eli risotto heti lautasille ja pöydässä odottavien syöjien eteen.

Kuvatkin nappasin alle minuutissa, taas oli paitsi kiire päästä syömään myös kilpajuoksu pimenvän iltapäivän kanssa. Onneksi kamerassa riittää ISO-arvoa nostettavaksi, vaikka vähän "tunnelmallisen" rakeiseksi se kuvat tekeekin.



Karamellisoitu kampasimpukkarisotto (neljälle)

150 g kampasimpukoita (pakaste)

1 pieni fenkoli ohueksi viipaloituna

2 salottisipulia ohueksi viipaloituna

1 rkl oliiviöljyä

3 rkl voita, jaettuna

¼ tl merisuolaa

¼ tl sokeria

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

5 dl Arborio-riisiä

3 dl kuivaa valkoviiniä

2 rkl tuoretta rosmariinia silputtuna

Kourallinen tuoretta rakuunaa silputtuna

1 l lämmintä kasvislientä tai hummerifondilientä

1 ½ raastettua parmesanjuustoa

 

Sulata kampasimpukat pakkauksen ohjeen mukaan. Kuivaa sulatetut kampasimpukat talouspaperilla.

Kuumenna paksupohjaisessa kattilassa öljy ja 2 rkl voita keskilämmöllä. Kun voi on sulanut, lisää viipaloitu sipuli ja fenkoli ja sekoita voissa. Peitä kannella ja anna hautua kunnes sipuli ja fenkoli ovat pehmenneet, noin 10 minuuttia. Lisää suola ja sokeri. Nosta lämpö keskilämmölle ja hauduta sekoittaen usein, kunnes sipulit ja fenkolit ruskistuneet, noin 25-30 minuuttia.

Lämmitä kasvisliemi tai hummerifondi erillisessä kattilassa liedellä.

Lisää sipulin ja fenkolin joukkoon valkosipuli, Arborio-riisi ja yrtit. Keitä sekoittaen usein, kunnes riisinjyvät ovat läpikuultavaa reunoilta, noin 3 minuuttia. Lisää viini ja sekoita riisiä kunnes viini on täysin imeytynyt, 4-5 minuuttia. Kun viini on imeytynyt, lisää 5 dl kasvislientä/hummerifondiaja hauduta sekoittaen 3 - 4 minuutin välein, kunnes neste imeytyy, noin 12 minuuttia. 

Paista tässä välissä kampasimpukat. Hienonna ensin valkosipulinkynnet. Kuumenna voi pannulla, lisää hienonnettu valkosipuli. Paista kampasimpukoita kuumassa voissa noin 1 min kummaltakin puolelta. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria.

Sekoita edellisen liemierän imeydyttyä risoton joukkoon vielä 2½ dl kuumaa lientä ja keitä jatkuvasti sekoittaen, kunnes neste imeytyy. Toista lisäliemellä vielä 2 tai 3 kertaa, kunnes riisi on al dente. Poista risottokattila liedeltä ja sekoita risoton joukkoon jäljellä oleva 1 rkl voita ja parmesanjuusto. Tarjoa paistettujen kampasimpukoiden kanssa.

Oletko sinä kampasimpukoiden tai risoton ystävä?

Bulgurcarbonara

Pasta on ihanaa, mutta välillä sen sijaan voi käyttää vaikka bulguria vaihtoehtona. Bulgur on vehnästä valmistettua suurimoa.

Päätin korvata carbonarassa pastan bulgurilla. Bulgurcarbonarani ei tietenkään ole oikeaoppinen, aito carbonara. Italialainen Your Tube-kokki Vincenzo Prosperi haukkuin jonkin aikaa sitten Gordon Ramsayn carbonaran lyttyyn, Ramsay käytti mm. herneitä jotka eivät oikeaoppiseen carbonaraan kuulu. Minun "carbonarani" saisi puritanisteilta varmaan vielä pahempaa kyytiä bulgureineen, kylmäsavukinkkuineen, persiljoineen ja mozzarelloineen. Koska annoksessa on kuitenkin carbonaramaisia piirteitä, kutsun tätä nyt kuitenkin carbonaraksi, oli Vincenzo mitä mieltä tahansa.


Bulgurcarbonara

Bulgurcarbonara



Bulgurcarbonara

2 dl bulguria

4 dl kasvislientä



150 g pekonia tai kylmäsavukinkkua

150 g raastettua pecorinoa

2-3 kananmunaa

(persiljasilppua)

(mozzarellaa)

mustapippuria

suolaa



Lisää pilkottu pekoni kylmälle paistinpannulle. Laita pannu lämpiämään miedolla lämmöllä.  Anna rasvan sulaa ja pekonin rapeutua. (Tai paahda kylmäsavukinkku 180 C uunissa no 10 min).

Kiehauta kasvisliemi isossa kattilassa. Lisää bulgur ja anna kiehua hiljalleen kannen alla välillä sekoittaen. Anna kiehua 8-10 min kunnes vesi on haihtunut. Anna seistä hetken.

Riko kananmunat (ja persiljasilppu) bulgurin sekaan sekoittaen voimakkaasti, jotta kananmuna ei ehdi hyytyä klimpeiksi. Sekoita joukkoon pekoni. Sekoita mukaan pecorino ja mustapippuri. Annostele lautasille (tarjoile mozzarellan kanssa).

Turkkilaiset cilbir-kananmunat

Çılbır on perinteinen turkkilainen aamiaisruoka, jossa on uppo- tai paistettuja munia sekä jugurttia. Ottomaaninen aikakaudella çılbır oli yleisnimi munaruoille, joten ei haittaa, vaikka reseptini ei ole ehkä se "oikeaoppinen" versio vaan mukaelma. Ottomaanien sulttaanien teidetään syöneen çılbıriä jo 1400-luvulla.Ottomaanien valtakunta oli yksi maailmanhistorian pitkäikäisimpiä imperiumeja. Laajimmillaan valtakuntaan kuului 1500-luvun lopulla nykyisen Turkin lisäksi alueita Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Ukrainan eteläosista sekä Kaakkois-Eurooppa aina Wienin porteille saakka.

Jugurtti on turkkilaisten suosikki, he lusikoivat jugurttia kaksi miljoonaa tonnia vuosittain. Alun perin vuosituhatta sitten Keski-Aasiassa kehittynyt jugurtti oli tärkeä raaka-aine alueen kiertolaiskulttuureille erityisesti hyvän säilyvyytensä vuoksi.


Çılbır-munia syödessä voi hetkeksi tuntea itsensä siis miltei kuninkaalliseksi. Eikä çılbır-annoksen syöntiä kannata rajoittaa vain aamuun, tämä on myös helppo, herkullinen illallinen, joka valmistuu vartissa. Rakastan sekä turkkilaista jugurttia, että munia, joten tämä onkin annos makuuni.
















Turkkilaiset cilbir-kananmunat


1 pieni valkosipulinkynsi  hienonnettuna

2, 5 dl turkkilaista jugurttia

4 suurta munaa

2 rkl oliiviöljyä

2 rkl valkoviinietikkaa

2 tl chilihiutaleita

Suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Tarjoiluun leipää



Valmista ensin valkosipulijogurtti - noin 15 minuuttia ennen munien balmistusta, anna olla huoneenlämmmössä

Mausta jogurtti pienessä kulhossa valkosipulilla ja mausteilla. Lusikoi jugurtti kahdelle lautaselle.

Sekoita vettä kauhalla, jotta saat aikaan pyörteen. Riko tuore, huoneenlämpöinen kananmuna kahvikuppiin. Kaada varovasti veteen. Kypsennä yksi uppomuna kerrallaan hiljalleen kiehuvassa vedessä 3-4 minuuttia, jolloin keltuainen jää löysäksi. Nosta munat vedestä kauhalla ja laita ne lautasille levittämäsi valkosipulijugurtin  päälle.

Samalla kun keität munia, kaada oliiviöljy pieneen pannuun, kuumenna keskilämmölle ja sekoita chilihiutaleet öljyn joukkoon. Sekoita ja anna chilihiutaleiden imeytyä oliiviöljyyn muutaman minuutin ajan, sammuta lämpö.

Ripottele pippurihiutaleita, joihin oli lisätty oliiviöljyä, paistettujen munien päälle. Tarjoile heti leivän tai rapean leivän vieressä. Lisäsin annokseen vielä tuoretta timjamia, pestoa, paahdettuja tomaatteja ja varsisipulia lisämakua antamaan.


Oletko sinä syönyt munia ja jugurttia yhdessä?

Yhden pannun uunikana

Rautakahvainen rautapannu on kätevä, sillä voi niin paistaa niin levyllä kuin uunissakin, vihannekset, lihat, jopa kakkua olen paistanut rautapannussa. Rautapannun voi nostaa grilliinkin.

Oma parin euron kirpparilöytöni on ollut varmasti paras keittiöostokseni hinta-laatusuhteeltaan. Se on käytössä usean kerran viikossa. Nyt tein yhdessä pannussa kanaruoan pastan kanssa. Orzo-pasta on riisinjyvää muistuttava välimeren pasta, jota käytetään yleisesti mm. Kreikassa.

Käytin reseptissä säilöttyä sitruunaa, mutta ruokaan voi käyttää myös tavallista tuoretta sitruunaa. Kurkuma antaa ruoalle kauniin keltaisen sävyn.








Yhden pannun uunikana



2 rkl oliiviöljyä
1 kiloa kananrintaa tai -paistia
suolaa ja pippuria
1 sitruuna tai säilötty sitruuna, viipaloituna
2 rkl voita
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2,5 dl orzo-pastaa
1 dl valkoviiniä tai ½ dl valkoviinietikkaa (+½ dl vettä)
4 dl vähäsuolaista kananlientä
1 tl kurkumaa
1 sitruunan mehu
1 ruokalusikallinen hienonnettua tuoretta rakuunaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Kuumenna oliiviöljy rautapannulla  keskilämmöllä. Mausta kana molemmin puolin suolalla ja pippurilla. Kun öljy on kuumaa, nosta kanapalat pannulle ja paista molemmin puolin, kunnes kanapalat ovat kullankeltaisia, noin 3-5 minuuttia per puoli. Nosta kanapalat paistinpannulta lautaselle.

Lisää voi ja sitruunaviipaleet käyttämääsi pannuun. Ruskista sitruunaviipaleitaa molemmilta puolilta, noin minuutin ajan. Ota sitruunaviipaleet pannulta ja laita lautaselle kanan kanssa.

Lisää valkosipuli ja orzo paistinpannulle. Kuullota, kunnes valkosipuli on tuoksuva ja orzo-ruskistunut, noin 2-3 minuuttia. Kaada viini tai viinietikka paistinpannuun ja anna kiehahtaa.Sekoita kanaliemi ja kurkuma. Lisää kanaliemi, rakuuna ja sitruunamehu (sekä vesi, jos käytät viinietikkaa). Kuumenna kiehuvaksi kovalla lämmöllä ja sekoita. Nosta kana, sitruunaviipaleet ja kaikki lautaselle jääneet mehut takaisin paistinpannuun. Siirrä paistinpannu uuniin ja anna kypsyä ilman kantta 15 minuuttia tai kunnes kana on kypsää.

Onko sinulla suosikkiohjetta kanasta tai yhdessä pannussa valmistuvan ruoan ohjetta?