Ihana syyskuun ensimmäinen viikko on ollut, sää on vielä lämmin, jopa helteinen! ja päivät ovat olleet aurinkoisia. Syksyyn laskeutuminen ja kesästä irti päästäminen on minulle aina vähän vaikeaa. Tänä syksynä onneksi mennään tällaista hidasta, lämmintä laskua kesästä syksyyn. Tällaisesta kesäisestä syksystä minä pidän!
Viikon valopilkku on kampaajakäynti. Vakiokampaajani Eddie Töölön Studio Päästä teki sekä tummempia että vaaleampia raitoja ja vähän sävyä siihen päälle. Minä istuin läppäri sylissä ja tein samaan aikaan töitä. Toimiston voi välillä viedä vaikka kampaajalle.
Väristä tuli kirkkaampi ja tuhkaisempi, pituudestakin lähti hieman. Talvea vasten olen usein leikkauttuanut lyhyen niskan, jotta muhkeat kaulahuivit eivät nosta takahiuksia harottamaan. Vielä ei ole sen aika, tästä tuli tällainen tavallinen polkkamalli.
Kuvat otin itse operoiden kameraa sovelluksella puhelimesta. Puistosta löysin sopivasti pensasaidan suojaaman nurkkauksen, jossa sain kameran roskiksen päälle ja napattua muutaman kuvan rauhassa. Ajattelin ottaa pari kuvaa lisää läheisellä sivukadulla. Laitoin kameran sähkökaapin päälle, mutta huomasin ensimmäisen kuvan tarkistettuani, että samassa kuvassa on myös joku sammuneena taakseni puskaan pullo kädessä. Tarkistin hänen olevan hengissä ja päätin tyytyä näihin puistokuviin.
Somessa on hehkutettu syyspukeutumista ja jotkut ovat vetäneet jo saappaatkin jalkaan. Saappaita saan käyttää kyllästymiseen asti kuukausikaupalla, minä koetan venyttää ainakin sukatonta kautta mahdollisimman pitkälle -vaikken kuulukaan heihin jotka viilettävät talvipakkasillakin paljain nilkoin. Takkia en ole käyttänyt aikoihin, olisiko ollut kesäkuussa? Neuletakilla olen pärjäillyt viileimpinä aamuina ja toivottavasti vielä viikon pari eteenpäinkin.
Uudet talvisaappaat pitäisi löytää, ainakaan vielä ei ole tullut vastaani tarpeeksi laadukkaita, tarpeeksi leveävartisia (jotka kuitenkin istuisivat napakasti ei niin ohuisiin pohkeisiini) mustia nahkasaappaita, edes luottomyyjälläni, brittimerkki Duo Bootsilla ei olltu tarpeeksi pitkävartisia (mutta ei silti yli polven meneviä) mustia saappaita. Maksan mielelläni vaikka hieman enemmän, jos tiedän saavani hyvä saappaat monivuotiseen käyttöön.
Joku voisi sanoa, että olen vilustuttanut itseni kevyesti pukeutumalla, sillä nenä on vuotanut tällä viikolla. Taitaa kuitenkin olla ihan virustartunta; mm. ovenkahvoista, rullaportaan kaiteista ja kättelyssähän flunssa näppärästi leviää. Vallallaan olevasta nuhakuume-epidemiasta eikä ainakaan influenssasta ainakaan ole kyse, sillä torstaiaamuna ihan huvin vuoksi mittasin lämmön niiskutellessani, vaikkei kuumeinen olo ollutkaan. No ei ollut lämpöä vaan minulle tavanomainen aamulämpö kainalosta mitattuna oli 35,3 C!
Hypotermiasta voidaan puhua, kun ihmisen kehon lämpö laskee alle 35 celsiusasteen... Olen siis aika cool tyyppi, aikoinaan sairaalassakin yhden tapaturman jälkeisenä aamuna kokeilivat kolmella mittarilla kun eivät voineet uskoa lämpötilan olevan noin matala. Jos mittari aamulla näyttää kolmeakymmentäseitsemää, minulla onkin jo aika hutera olo.
Lääkitsin itseäni reippaasti torstaina käsikauppalääkkeillä ja lämpimällä juomalla. Jo perjantaina olo oli parempi hyvien yöunten jälkeen ja eilen nuha oli hävinnyt jo kokonaan.
Viikon aamiaisuutuus on ollut pressinäytteenä saatu Risentan kvinoamysli, jossa on myös mustikkaa ja omenaa. Yleensä
teen itse granolani käyttäen vain vähän hunajaa makeutukseksi, koska monet garanolat/myslit ovat aivan liian sokerisia makuuni. Tässä ei kuitenkaan ole liikaa makeutusta ja puffattu granolakin on kivan makuista.
Kvinoaa olen muutenkin käyttänyt tällä viikolla salaatteihin, kvinoamerkeissä on näköjään on isoja eroja. Paras on mielestäni myös Risentan (sen ostin ihan itse), koska siitä saa irtonaista helposti. Jonkun toisen merkin kvinoan jouduin keitettyäni heittämään roskiin, koska tuloksena oli vain tahmea möykky. Sain kyllä idean tehdä loppurasiallisesta tuota puuroutuvaa kvinoaa löysää puuroa ja käyttää leipätaikinaan. Löytämäni kvinoaleipäreseptit ovat gluteenittomia ja hiivattomia, mutta itse ajatelin käyttää kvinoapuuroa tavallisen leipätaikinan lisänä. Katsotaan miten onnistuu. Kvinoasalaatin resepti on joka tapauksessa tulossa blogiin, siitä tuli todella hyvää!
Viikon ruokayhdistelmä on kirjolohi ja cheddar-juusto. Kala-Lappi ja Jukolan juusto järjestivät kokkausillan* yhdessä Unileverin kanssa. Illan aikana kokattiin lukuisia annoksia Jukolan Aito Cheddarista ja Kala-Lapin kirjolohituoteista. Yrityksiä yhdistää ajatus tarjota vain laadukkaasti valmistettuja aitoja makuja. Kala-Lappi valmistaa korkealaatuisia kirjolohituotteita
käsityönä, suvussa monessa sukupolvessa olleita reseptejä ja perinteitä kunnioittaen, nykyteknologiaa hyödyntäen, Jukolan Juusto puolestaan perinteistä ja ainoaa oikeaa valmistustapaa vaalien Aito Cheddaria aamulypsyn maidosta. Cheddar ei ole nimisuojattu, monien valmistajien "cheddar" ei ole valmistettu oikeaoppisella cheddar-menetelmällä, jota Jukolassa vaalitaan.
Suosikkiannokseni taisi olla illan kokkauksien vetäjien Risto Mikkolan ja Henry Lepistin alkuun valmistama herkkusieni-cheddarkeitto ja herkkusieni-mustapippuricheddar-tartar sekä oman kokkausryhmäni skagenilla täytetty kylmäsavulohi sitruunavinegretilä maustetulla cheddar-salaattipedillä friteerattujen kapristen kera.
Mitä sinun viikkoosi on kuulunut? Odotatko jo säiden viilenemistä ja oletko säästynyt syysflunssalta?
*pressitilaisuus
Kesä alkoi lämpimänä jo toukokuun puolella, kaikki 
Maalla käytiin useita kertoja kesän aikana, anoppilan laitumella laiduntavien lampaiden seuraamiseen ei väsy.
