Donna Hayn oliivi-valkosipulipasta

Toissa viikolla kerroin kuinka olin pitkästä aikaa selaillut vanhoja suosikkikeittokirjoja. Donna Hayn kirjoista tai ainakin niiden inspiroimana kokkailimme parikymmentä vuotta sitten lukuisia kertoja rakkaan, jo edesmenneen ystävän kanssa viikonlopun kahden hengen kokkikerhossamme. 



Australialaisen keittiöguru Donna Hayn reseptit ovat helppoja ja ne tuntuvat edelleen raikkailta. Yksi ikisuosikeistani kesäisin on Donnan reseptillä tehty vadelmakeikauskakku. Donna Haylla on tietysti oma Donna Hay Magazine ja useita hänen lukemattomista keittokirjoistaan on käännetty suomeksikin.

Selailusta jäi mieleen etenkin leivänmuruilla silattu oliivipastaa. Nopeasti valmistuva, simppeli resepti, jota voi tehdä kun kotona ei ole "mitään". Meillä kotona on kuitenkin aina pastaa, valkosipuleita, sitruunaa, leivänkannikka ja oliivejakin silloinkin kun kaapit ovat muka "tyhjiä". Tuoretta rosmariinia ei ollut, mutta kuivattuna rosmariinia löytyi. Sitruunankuori antaa yksinkertaiseen reseptiin kivaa raikkautta.

Oliivi-valkosipulipasta

450 g tuorepastaa tai kuivattua pastaa
2 rkl oliiviöljya
2 1/2 dl tuoretta leipää murenneltuna
1 rkl oliiviöljya, lisäksi
3 valkosipulin kyntta
2 rkl rosmariinin lehtia
2 tl raastettua sitruunankuorta
2 1/2 dl oliiveja
rouhittua mustapippuria

Lisää pasta kiehuvaan veteen ja keitä ohjeen mukaan kunnes pasta on kiintean kypsää. Kuumenna sillä aikaa 2 rl öljyä paistinpannulla kovalla lämmölla. Lisää murenneltu leipä ja paahda samalla sekoittaen 2-3 min tai kunnes murut kullanruskeita. Siirrä sivuun odottamaan. Pyyhi pannu puhtaaksi ja kuumenna 1 rl öljyä. Lisää valkosipuli ja kypsenna 1 min tai kunnes sipuli on hieman ruskistunut. Lisaa rosmariini, sitruuna, oliivit ja pippuri ja kypsennä 2-3 min, niin että ainekset ehtivät kuumentua. Kääntele oliivi-mausteseos lämpimän pastan joukkoon.

Suklaahummus

Ruokatrendejä tutkaillessani vuodelle 2019 ehdittiin jossain lähteessä suklaahummus jo julistaa epätrendikkääksi. Itse kuitenkin törmäsin vasta tuolloin koko suklaahummukseen, piti tietenkin googlailla mitä tämä suklaahummus oikein on.

Kyseessä on tosiaan paputahna, mutta suklaatvistillä. Vähän "terveellisempi" herkku kuin vaikkapa täysuklainen dippikastike. Kokeilin varovasti tekemällä ensi puolikkaan annoksen, toisen puolikkaan valkopaputölkillisestä käytin perinteiseen hummukseen. Suklaahummuksen maku kuitenkin ihastutti.

Kyseessä on vähän "terveellisempi" herkku kuin vaikkapa täysuklainen dippikastike. Kokeilin varovasti tekemällä ensi puolikkaan annoksen, toisen puolikkaan valkopaputölkillisestä käytin perinteiseen hummukseen. Suklaahummuksen maku kuitenkin ihastutti ja sitä on tehty jo toistamiseenkin.

Teen tavallisen hummuksen aina valkopavuista, maku on mielestäni hieman pehmeämpi kuin kikherneissä. Kokeilin valkopapuja myös tähän reseptiin ja valkopapujen maku toimi hyvin myös makeana versiona.

Suklaahummus

400 g purkki kikherneitä/valkopapuja valutettuna ja huuhdeltuna (n. 250 g valutettuna)

0,5 dl makeuttamatonta kaakajauhetta

4 rkl vaahterasiirappia tai hunajaa

3 rkl tahinia

1 tl vaniljauutetta

hyppysellinen sormisuolaa

4 rkl vettä

Soseuta ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa kunnes hummus on hyvin sileää. Lusikoi tarjoilukulhoon, pirskottele hieman vaahterasiirappia ja ripottele hyppysellinen sormisuolaa kaakaohummuksen pinnalle. Tarjoile hummuksen kanssa hedelmälohkoja dipattavaksi.

Viisi viikon varrelta

Harmaata sunnuntaita! Vaikka viime päivät ovat olleet kovin harmaita, lohduttaudun sillä, että nyt ollaan plussan puolella ja vesisateetkin sulattavat ja huuhtovat katupölyä pois.

Keväsin näissä viikkokatsauksissa on miltei aina raporttia kevään etenemisestä. Ensimmäisten vihreiden näkeminen pitkän talven jälkeen tuntuu aina miltei ihmeeltä, enkä malta olla riemuitsematta siitä täälläkin. Lumikellot ovat yleensä ensimmäiset urheat, jotka talven jälkeen kukkivat. Niin tänäkin vuonna.

Tiistaina ravintola Prestolle ojennettiin toisena suomalaisena ravintolana arvostettu Ospitalità Italiana -sertifikaatti. Harvinaisen sertifikaatin myöntää Italian kauppa- ja teollisuuskamari yhdessä Italian ulkoministeriön kanssa muissa maissa toimiville, erityisen ansioituneille italialaisille ravintoloille, jotka ovat onnistuneet italialaisessa ruokakulttuurissa, laadussa ja palvelussa. Julkistustilaisudessa syötin tietysti italialaisia herkkuja. Etenkin ihanan kermainen, tuore burrata vei kielen mennessään. Ensimmäisen Ospitalia Italiana -tunnustuksen sai helsinkiläinen Bacco viime syksynä.

Yhä useampi yritys eri aloilta on viime aikoina ilmoittanut siirtyvänsä muovisista biohajoaviin pakkauksiin. Tuoreyrteistä ja -salaateista tunnettu Järvikylä lopettaa tänä keväänä muoviruukkujen käytön kaikissa salaateissa ja yrteissä (salaatit/yrtit PR-näytteitä). Kalkkipohjaisen biohajoavan ruukun voi nyt heittää turvepaakkuineen biojätteeseen. Biohajoaviin ruukkuihin siirtyminen vähentää muovia Järvikylän tuotteissa yli 70 000 kg vuodessa.

Tänä aamuna ajoin Siipan lentokentälle, hänellä alkaa maanantaina miltei kuukauden työrupeama Hyrynsalmella. Tulevat viikot menevät kuitenkin nopeasti, paljon nopeammin kuin yhdeksän viikkoa viime syksynä kun hän oli Espanjassa. Ja jostain syystä, vaikka hän on tulevat viikot ihan yhtä pois kotoa kuin oli Espanjassakin, ei poissaolo tunnu niin kummalta kun olemme samassa maassa.

Kotiin tultuani otin vanhoja suosikkikeittokirjoja esiin. Nykyisin inspistä tulee haettua Pinteterestistä, Instasta ja blogeista, mutta välillä on hyvä nostaa ne vanhat suosikit esiin. Donna Hayn kirjoista tai ainakin niiden inspiroimana kokkailimme parikymmentä vuotta sitten lukuisia kertoja rakkaan, jo edesmenneen ystävän kanssa viikonlopun kahden hengen kokkikerhossamme. Donnan reseptit ovat helppoja ja ne tuntuvat edelleen raikailta. Tänään taidan tehdä leivänmuruilla silattua oliivipastaa illalliseksi.

Mitä sinä aiot syödä tänään?

Salaatti paahdetuista kikherneistä

Kerään Pinterestiin paljon kuvia inspiraatioksi. Super salads-kansiossani on paljon salaattikuvia, joia selailen kun haluan tehdä salaattia, mutta en ihan tiedä mitä siihen laittaisin. Useinmiten en tee mitään kuvien salaateistakaan, vaan saan kuvista inspiraation johonkin ihan muuhun. Niin kävi tämän kikhernesalaatin kanssakin.

Kikherneissä on runsaasti proteiineja ja ne myös pitävät nälkää pitkään. Normaalisti laitn valkopapuja kaikiin resepteihin, joihin yleensä käytetään kikherneitä, mutta en uskonut valkopavuista tulevan paahtamalla yhtä rapsakoita kuin kikherneistä.

• 1 kplkikherneitä (säilyke) (tölkki 400g/265g)
• Salaatti paahdetuista kikherneistä
• 
  
• Shiraza-kikherneet
• 
  
• 1 kpl tölkki kikherneitä/säilyke (400g/265g)
• 2 tl shiraza-maustetahnaa
• 1 rk rypsiöljyä
• ½ tl suolaa
• 
  

Huuhtele ja valuta kikherneet hyvin. Sekoita öljy, sriraza ja suola. Lisää kikherneet joukkoon maustetahnan joukkoon. Sekoita hyvin ja kaada leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Paahda 225 asteessa (kiertoilmauunissa 200 asteessa) n. 15 minuuttia. Anna kikherneiden jäähtyä hetki ennen tarjoilua. Lisää suolaa tarvittaessa.

Salaatti

1 pussillinen salaattisekoitusta (esim. rucola, pinaatti, punamangodi)

2 klementiiniä

2 rl paahdettuja hampun- tai unikonsiemeniä

1 dl granaattiomenan siemeniä

parmesanlastuja

Salattikastike

 2 rl punaviini- tai sherryetikkaa

1/2 dl oliiviöljyä

1 tl hunajaa

suolaa 

mustapippuria


Sekoita salaattikastikeainekset, sekoita kastike salaattisekoitukseen, tarjoa salaatti paahdettujen kikherneiden, klementiinilohkojen, siementen, granaattiomenansiementen ja parmesanlastujen kanssa.

Avokado-tahinibrowniet

Tekisikö mieli herkutella vaikka naistenpäivän kunniaksi? Senkin voi tehdä vähän terveellisemmin, mausta kuitenkaan lainkaan tinkimättä. Avokado-tahinibrowniet ovat se vähän terveellisempi vaihtoehto. Sokeri reseptissä korvataan vaahterasiirapilla ja osan rasvastakin korvaavat avokado ja tahini.

Muutama viikko sitten lauantai-iltana teki mieli jotain hyvää. Oikein mitään sopivia aineksia ei ensivilkaisulla kuitenkaan tuntunut olevan kotona, enkä sadesäässä viitsinyt lähteä ostoksillekaan, vaikka lähikauppa onkin korttelin päässä.

Muistelin tehneeni punajuurisuklaakakkua jokunen vuosi sitten. Kun huomasin hedelmäkorissa olevan avokadon, ryhdyin pinterestistä etsimään haulla "avocado chocolate" ja pian löysinkin useammankin avokadobrowniereseptin.

Leivinmargariinia eikä kookosöljyäkään ollut kotona kuin vähän, mutta tahinia löytyi. Jatkoin kookosöljyä siis tahinilla, onhan sekin rasvaista. Soveltaminen onnistui, brownieista tuli oikein meheviä. Niitä ei sitten saa paistaa liikaa, brownien tulee olla hieman tahmea keskeltä.

Avokado-tahinibrowniet

2 suurta munaa
1 keskikokoinen kypsä avokado
0,5 dl voita, leivinmargariinia tai kookosöljyä
5 rl tahinia
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1 dl vaahtera- tai kookossiirappia
0,5 dl + 1 rl sokeroimatonta kaakaojauhetta (Van Houten)
1 tl vaniljasokeria

Esilämmitä uuni 175 C asteeseen.

Muussaa avokado haarukalla isossa kulhossa, avokadon tulee siis olla hyvin pehmeä. Lisää kaikki muut raaka-aineet kulhoon. Vatkaa noin 30 sekuntia keskinopeudella.

Kaada brownietaikina pieneen leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (käytin itse 20 x 25 cm vuokaa).  Levitä lastalla tasaisesti vuokaan.

Paista 25 minuuttia, älä paista liikaa. Anna jäähtyä 15 minuuttia ennen kuin nostat leivonnaisen varovasti vuoasta. Leikkaa palasiksi ja tarjoa.

Häränhäntäpata

Kyllä yksi tuhti häränhäntäpata kevättalveen vielä mahtuu (tai tänäänhän on kalenterin mukaan siirrytty kevääseen!). Kevään tullen ruokalistalle tuleekin yhä enemmän salaatteja ja muuta raikasta kasvisruokaa, mutta makustellaan nyt tätä täyteläisen makuista häränhäntäpataa.

Häränhäntäpata onkin ainoa lihapata jonka olen tänä talvena valmistanut. Vaikka häränhännistä suurin osa painosta onkin luuta, padasta riitti pariksi päiväksi syötävää, lopusta haudutusnesteestä tein vielä keittopohjankin kolmanneksi päiväksi.

Pataruokien maun salaisuus on pitkä haudutusaika. Niihin ei kannata käyttää kalleimpia ruhonosia vaan edulliset luiset ruhonosat antavat pataruokiin muhevimman maun ja lihan syinen koostumuskin on pataruokiin sopivampi. Ruoan voi hyvin tehdä päivää aiemmin ja lämmittää seuraavana päivänä, pataruoathan vain paranevat seuraavaksi päiväksi.

 Häränhäntäpata

1,5 kg häränhäntiä paloina

Suolaa ja pippuria

Oliiviöljyä

1 keskikokoinen sipuli, hienonnettuna

1 suuri porkkana, silputtuna

1 dl balsamiviinietikkaa

5 dl tummaa olutta

3 kokonaista valkosipulinkynttä

1 persiljajuuri kuutioituna

Rosmariinia

Pippuria

Suolaa

Kuivaa häränhännät paperipyyhkeillä. Ripottele joka puolelle suolaa  ja pippuria. Kuumenna 1 rkl oliiviöljyä keskilämmöllä pannulla. Ruskista häränhännät erissä, nosta syrjään.

Lisää hienonnettu sipuli, persiljajuuri, porkkana ja valkosipuli pannulle. Kuullota muutaman minuutin ajan, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Kaada balsamietikka pannulle ja anna kiehahtaa kunnes noin puolet on haihtunut. Lisää häränhännät takaisin kattilaan. Lisää olut ja rosmariini. Anna kiehahtaa. Siirrä kaikki ainekset uunivuokaan tai pataan  ja hauduta kolmesta neljään tuntia 150° C asteessa kunnes liha on mureaa ja irtoaa luusta haarukalla.

Kun liha on mureaa, nosta häränhännät lautaselle. Kuori rasva päältä lusikalla tai nosta jääkaappiin (anna jäähtyä huoneenlämpöön ensin), niin että rasva kovettuu, jolloin se on helpompi poistaa. Häränhäntäpata on herkullista uudelleen lämmitettynäkin.

Tarjoile häränhännät  uunivihannesten tai murskaperunoiden kera, koristele rosmariinilla.

Suolaan säilötyt klementiinit

Aiempina vuosina olen tehnyt säilöttyjä sitruunoita, tänä talvena kokeilin tehdä suolaan säilöttyjä klementiinejä. Klementiinien makeus ja suolan -no, suolaisuus- muodostaa jännittävän makuyhdistelmän.

Suolaan säilötyt sitrukset ovat tämän talven hittireseptejä, eivät toki ihan yhtä suuri hitti kuin Yotam Ottolenghin ohjeesta yksinkertaistettu  uunissa paahdetut feta ja tomaatit. Samoista perusraaka-aineistahan Liemessä-Jenni julkaisi juuri talven ehdottoman hittireseptin pastan kanssa tarjottuna. Täytyy itsekin kokeilla pastan kanssa. Ehkä vain heti klementiinit säilöttyäni kiinnitin huomiota, että pari muutakin bloggaajaa oli sesongin innoittamana säilönyt sitruksia samantapaisilla ohjeilla.

Sitrushedelmien kuorissa on usein paljon torjunta-aineita, joten reseptiin on viisainta käyttää luomuklementiinejä.

Säilöttyjä klementiinejä voi käyttää kuorineen  hienonnettuna kastikkeissa, salaatinkastikkeissa, maustevoissa, yrttien kanssa hienonnettuna kanan, kalan tai lihan maustamiseen, pataruokiin jne. Heti kun klementiinit olivat tekeytyneet neljä viikkoa tein säilötyilla klementiineillä maustettua kanapataa. Ajattelin myös tehdä hummusta, jonka maustan säilöttyillä klementiineillä. Ja fetan ja tomaatin kanssakin uuniin voi laittaa myös säilöttyä klementiiniä.

Pelkkä sitrushedelmien väri tuntuu piristävän!

Suolaan säilötyt klementiinit

1 kg luomuklementiinejä
Karkeaa merisuolaa
1 tl korianterinsiemeniä
1 tl mustapippuria
4 tähtianista
3 dl vastapuristettua sitruunamehua



Pese klementiinit perusteellisesti ja tee sitten kaksi ristikkäistä viiltoa niihin, mutta pidä hedelmät ehjinä. Laita kaksi tai kolme teelusikallista suolaa kunkin klementiinin sisään ja aseta ne sitten yksitellen kerrallaan hyvin ilmatiiviiseen astiaan, joka on hyvin steriloitu. Nosta klementiinit purkkiin, lisää myös kourallinen suolaa, korianterinsiemenet, pippurit ja tähtianikset.

Kaada 5 sitruunan mehu klementiinien päälle ja lisää sitten vettä, kunnes klementiinit peittyvät. Sulje purkki ja anna sen ollaa vähintään kuukauden ajan pimeässä, viileässä paikassa. Käntele purkkia päivittäin säilömisen aikana, kuukauden päästä klementiinit ovat nautittavissa, siirrä purkki silloin viileään säilytettäväksi.

Meksikolainen valkopapu-maissikeitto

Hiihtolenkin tai muun talvilomareippailun jälkeen maistuu nopeasti valmistuva, lämmin keitto. Meksikolainen valkopapu-maissikeitto lämmittää talvipäivänä.

Meksikolainen valkopapu-maissikeitto (kahdelle)

1 salottisipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 prk valkopapuja
2 dl pakastemaissia
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
½ tl rouhittuja korianterinsiemeniä
½ tl savuparikaa
1 tl tabascoa
suolaa
ölyä


Tarjoiluun

nachoja
½ dl hapankermaa
½ tl savupaprikaa
1 avokado kuutioituna
1 lime lohkottuna
tuoretta korianteria
tabascoa

Kuullota keskilämmöllä öljytilkassa hienonnetut salottisipuli ja valkosipulinkynsi 1 min Lisää korianterinsiemenet ja savupaprika, paahda 30 sek.

Lisää kattilaan valutetut ja huuhdellut valkopavut, maissinjyvät, vesi, kasvisliemikuutio, anna halutua 15 min keskilämmöllä. Soseuta blenderissä tai sauvasekottimella.

Mausta tabascolla ja tarvittaessa suolalla.

Tarjoile keitto nachojen, hapankerman, savupaprikan,avokadon, tuoreen korianterin ja limelohkojen kanssa.



Minulla "talviloma" häämöttää vasta huhti-toukokuussa. Oletko sinä jo talvilomaillut?

Karpalo-valkosuklaamoussekakku

Karpalon maussa on jotain talvista, eikö? Karpalo-valkosuklaamoussekakku sopiikin hyvin talvisiin juhlahetkiin, vaikkapa ystävänpäivään.

Ostin viime vuonna halkaisijaltaan pienemmän,  korkean kakkuvuoan. Olen tainnut käyttää ainoastaan tätä vuokaa joka kakkuuun hankinnan jälkeen. Teen kakkuja tosin harvoin, aina täytyy olla joku juhlatilanne.

Tämän helpon karpalo-valkosuklaamoussekakun tein uudenvuoden juhliin, mutta odottelin tänne helmikuulle reseptinjulkaisun kanssa. Tammikuussa kakkureseptit eivät hauissa nouse kovin korkealle, mutta helmikuulla makea taitaa alkaa taas maistua.

Tästä kakusta riittää reilusti noin 10-12 hengelle. Vaikka moussekakku tuntuu ilmavalta, se on kuitenkin hyvin täyttävää, onhan tässä puolisentoista kiloa ravintoarvoltaan vähemmän keveitä aineksia...

Karpalo-valkosuklaamoussekakku

Pohja:

150 g Domino-keksejä

2 rkl maitoa

5 dl Flora Vispiä

2,5 dl Flora Kuohua

600 g appelsiini-tuorejuustoa

400 g valkosuklaata

150 g karpaloita

makeisia koristeluun

Tee ensi pohja. Murenna keksit sauvasekottimen kulhoon. Sekoita joukkoon maito. Aja sauvasekottimella hienoksi.

Taputtele keksimurut tasaiseksi, tiiviiksi kerrokseksi n.16 cm korkealaitaisen irtopohjavuoan pohjalle. Nosta vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi, jotta pohja kovettuu hieman.

Soseuta karpalot sauvasekottimella.

Vatkaa Flora Vispi ja Kuohu samassa kulhossa paksuksi vaahdoksi, vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto. Pilko valkosuklaa mikron kestävään kippoon. Sulata suklaa mikrossa varovasti välillä sekoitellen, valkosuklaa palaa helposti. Anna jäähtyä (mutta ei jähmettyä), suklaa ei saa olla kuumaa, kun alat sekoittamaan sitä kerma-tuorejuustoseoksen joukkoon. Sekoita suklaa kerma-tuorejuustoseokseen, lisää karpalosose, sekoita.

Lusikoi suklaamousse kakkupohjan päälle, tasoita.

Laita kakku jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi. Kakun hyydyttyä, poista irtopohjavuoan reunaosa. Vedä kakun reuna siistiksi sileäreunaisella veitsellä jos se on epätasainen.

Koristele kakku makeisin.

Edulliset illalliset; tapenadepolenta

Nyt mennään taas siitä mistä aita on matalin. Mutta ei etenkään arkena tarvitse jumpata lieden äärellä tuntikausia, vaan ruoka voi olla helppoa & yksinkertaista -ja edullista.

Polenta usein unohtuu kun miettii söisikö kvinoaa, riisiä, pastaa vai jotain muuta. Välillä kuitenkin innostun polentasta ja syön sitä puurona tai paistettuna. Polentan kanssa sopii miltei mikä tahansa.

Tapenadepolenta kahdelle

Tee tapenade, ohje alla.

Keitä kaksi annosta polentaa paketin ohjeen mukaan.

Keitä kaksi neljän minuutin munaa.  Hienonna salottisipuli ja kuulota pannulla.

Tarjoa polenta tapenaden, sipulin ja kananmunan kera.

Tapenade

100 g hyvälaatuisia  kivettömiä oliiveja
2 rkl kapriksia
 2 rkl oliiviöljyä
1 tl sitruunamehua
1 valkosipulinkynsi
1/4 tl mustapippuria

Hienonna oliivit, kaprikset, öljy, valkosipuli ja sitruunamehu tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Aja karkeaksi.

Mehevä kvinoaleipä

Bataatti-kvinoasalaattipostauksessa kerroin kuinka olen keittänyt kahden eri brändin kvinoaa ja ne ovat käyttäytyneet aivan eri tavalla; toisesta tuli irtonaista, toisesta tahmeaa puuroa. Koska olen tarkka taloudesta ja haluan vähentää hävikkiä, halusin käyttää myös puuroutuvan kvinoan vaikken siitä lisäkkeenä oikein pitänytkään. Olen tehnyt puuroutuavasta kvinoasta myös herkullista mausteista aamupuuroa.

Mietin kvinoapuuron (ihan veteen keitettynä/ilman mausteita) käyttämistä leipään. Moent käyttävät kvinoaa gluteenittomaan leivontaan. En ole gluteenille herkkä, joten päätinkin siis sekoittaa kvinoapuuroa perusleipäreseptini joukkoon ja leivästä tulikin aivan erinomainen.

Leipä pysyi myös tuoreena todella pitkään. Söin pari palaa aamuisin, leikkaamisen jälkeen käärin leivän pyyhkeeseen ja ihan leikkauspintaa lukunottamatta leipä pysyi tuoreen mehevänä viisi päivää! Kvinoapuurossa taikinan seassa oli selvästi jotain taikaa, normaalisti itse leivotut leivät kuivuvat todella nopeasti.

Kvinoapuurosta tulee melko löysää, paista leipä vuoassa.


Kvinoaleipä


Kvinoapuuro

1 dl kvinoaa
2½ dl vettä

Leipätaikina

2 dl vettä

11 g pussi kuivahiivaa

5 dl sämpyläjauhoja

2 rl oliiviöljyä

1 tl suolaa

Keitä kvinoapuuro ensin; Huuhtele kvinoa kuumalla vedellä siivilässä. Kiehauta vesi kattilassa ja lisää joukkoon kvinoa. Hauduta 20–25 minuuttia välillä sekoittaen kunnes suurimot puuroutuvat. Anna jäähtyä. Voit tehdä myös isomman määrän puuroa edellisenä päivänä ja käyttää loput leipätaikinaan.

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää jauhot, oliiviöljy ja suola. Suolan määrän laitan aina vähän fiiliksellä, käytän yleensä vähemmän kuin ohjeissa. Vaivaa taikinaa kunnes se on kimmoisaa. Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan nousta n. tunti.

Kaada taikina vuokaan. Anna nousta 30 min - 1 h. Paista 225 asteessa n. 25 min. Voit alussa suihkauttaa uuniin vettä, jos haluat rapeakuorista leipää.

Tacopiirakka

Viime aikoina kaikki meksikolaistyyppinen ruoka on houkuttanut. Meillä on syöty niin nachovuokaa, burritoja kuin tacojakin.

Tacot ovat kuitenkin usein aika sotkuisia syödä, niin herkullisia kuin ne ovatkin. Tacopiirakassa voi yhdistää kaikki tacoherkut vähän siistimmin.

Tacopiirakka valmistuu näppärästi rautapannussa. Olin vuosia kaipaillut täysrautaista pannua, jonka voisi laittaa uuniinkin. Minulla on myös isäni ostama kolmisenkymmentä vuotta vanha iso rautapannu, mutta siinä on puukahva, eikä sitä voi laittaa kuumaan uuniin.

Toissa kesänä maalla löysin paikalliselta kesäkirppiksen nurkasta kasan rautapannuja, valitsin niistä tällaisen vähän pienemmän, korkealaitaisen pannun. Maksoin pannusta ja muutamasta ruokakuviin sopivasta parittomasta astiasta viisi euroa yhteensä. Pannu kaipasi vain vähän puhdistusta ja rasvapolton. Se onkin ollut todella hyvä ostos ja on periaatteessa ikuinen käytössä. Ihan parhaita keittiötarvikeostoksia ikinä!

Arki-illan nopeaan iltaruokaan voit hyvin oikoa käyttämällä valmista piirakkataikinaa ja tacomaustetta tai voit sekoittaa itse tacomausteen ja tehdä piirakkapohjan. Jauhelihan sijaan voi käyttää myös Härkistä, Nyhtökauraa tai muuta proteiinituotetta.


Tacopiirakka

1 piirakkapohja

400 g nauhanjauhelihaa

1 silputtu sipuli

1 pss tacomaustetta

1½ ruukkua jääsalaattia

2 tomaattia pieneksi kuutioituna

1 avokado kuutioituna

2 dl raastettua cheddarjuustoa

2 munaa

200 g creme fraichea

Painele sulatettu piirakkataikina piirakkavuokaan.  Kuumenna uuni 200 C asteeseen.

Paista jauheliha ja sipulisilppu keskilämmöllä kunnes jauheliha on kypsää. Lisää tacomauste, anna jäähtyä hieman.

Sekoita puolet creme fraichesta (100 g) ja kananmunat, sekoita jauhelihan joukkoon ja kaada piirakkapohjan päälle.

Paista 30 min, kunnes piirakkapohja on kypsynyt.

Anna jäähtyä 5 minuuttia. Levitä loppu creme fraiche (100 g) jauhelihan päälle, ripottele juusto ja levitä päällimmäiseksi tomaatti- ja avokadokuutiot sekä revitty salaatti.

Klementiiniposset on helposti etukäteen valmistettava jälkiruoka

Posset on helppo ja kaikílle maistuva jälkkäri.  Olen tehnyt sitä erilaisina versioina useamman kerran perjantaivieraille, koska possetin voi tehdä aamulla ennen töitä muutamassa minuutissa  ja laittaa jääkaappiin hyytymään päivän ajaksi.

Kauniit tee- tai kahvikupit ovat sopivia tarjoiluastioita. Kahvi tulee juotua mukeista, mutta perintökuppeja voi käyttää muuhunkin kuin kahvin tarjoiluun.

Klementiinit ovat nyt sesongissa, klementiinin sijaan reseptiin voi käyttää vaikka veriappelsiineja.

Klementiiniposset (neljälle)

2 dl kuohukermaa
½ dl sokeria
1 dl klementiinimehua
1 klementiinin kuori raastettuna

Mittaa kerma ja sokeri pieneen kattilaan. Keitä keskilämöllä noin 5 minuuttia sekoitellen.

Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon klementiinimehu. Raasta huolellisesti pestyn klementiinin kuori ja lisää seokseen. Kaada seos tarjoiluastioihin. Peitä kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia.   

Viisi viikon varrelta

Tammikuussa(kin)  hyödynnetään ruoantähteet, varotaan liukkailla keleillä ja iloitaan kaamoksen päättymisestä.

Viikon suurin ilonaihe on ollut päivänvalon huomattava lisäys, jopa neljän maissa on saanut ulkona vielä siedettäviä kuvia. Katselin juuri auringon nousu- ja laskuaikoja netistä. Kuun vaihteessa eli kymmenessä päivässä päivä on Helsingissä miltei tunnin pidempi kuin nyt! Kaamos on selätetty!

Vaikka nämä talvipäivät ovatkin olleet kauniita, en lumisista liukkaista keleistä niin välitä. Lensin vauhdikkaasti työpaikan sisäpihalla jäällä kumoon viikon puolivälissä. Ennen mätkähtämistä maahan tunsin kuinka pää retkahti reipaasti, niska on ollut aika jäykkä loppuviikon, nyt tosin jo ihan hyvä. Mutta varovainen kannattaa liukkailla olla.

Alle kaksikymppisenä kaaduin pahasti liukkaalla, polvi meni hurjan näköisesti sijoiltaan. Leikkaavan lääkärin mukaan tapaus oli "mielenkiintoinen" eli paha kun mm. nivelsiteet repesivät molemista päistä ja polvesta irtosi luusiru. Yli 20 cm leikkausarpi jäi ja nivusesta nilkkaan ulottuva kipsikin oli kaksi kuukautta. Kaikesta huolimatta toiminnalisesti jalasta tuli hyvä, vaikka pysyvää ontumistakin alunperin ennustettiin. Siitä olen kiitollinen. Pikku jännitys on silti aina liukailla keleillä.

Vikon juustoöverit vedettiin kälyni synttäreillä perjaintaina. Joimme samppanjaa, ja muistelimme teinivuosien lempparisarjoja ja niiden hahmoja (Dallas, Cagney & Lacey,  Hill Street Blues) ja rutiineja joita niiden katsomiseen liittyi  - esim. Dallasia katsottiin aina saunan jälkeen, usein suklaata syöden.     

Tänäänkin on herkuteltu, kummityttömme ja hänen sisarustensa syntymäpäivillä oli tarjolla pariakin kakkua.

Terveellisiäkin herkkuja on tullut syötyä. Tuorepuuroa syön neljänä, viitenä aamuna viikossa.

Elämä ei todellakaan ole vain kakkuja, samppanjaa ja juustoja. Meillä arjen ruokalasku on kohtuullinen; hyödynnämme tarjouksia, syömme sesonkiruokaa ja käytämme tähteet. Viikon hävikkiruoka on avoglemono, jonka tein edellisen päivän uunissa paahdetun kokonaisen broilerin rippeistä. Keitin liemen broilerin luista ja käytin edellisen päivän illalliselta yli jääneet broilerinlihat myös keittoon.

Tämä kreikkalainen kanaliemi-munakeitto on yksi yksinkertaisista, edullisista suosikkiruoistani. Löysin reseptin aikoinaan keittokirjasta, jonka ostin neljätoista vuotta sitten häämatkallamme San Franciscosta. Olen tehnyt avoglemonoa silloin tällöin siitä lähtien. Orzo-pasta muistuttaa ulkonäöltään riisinjyväsiä. Olen ostanut orzoa Lähi-Idän elintarvikkeita myyvistä liikkeistä, mutta tavallisissa marketeissa myytävä jyväpasta käy tähän reseptiin hyvin.

Avgolemono-keitto

1 l kanalientä

1 dl orzo- eli jyväpastaa

2 kpl kananmunia

1 sitruunan mehu puristettuna

suolaa tarvittaessa ja mustapippuria sekä persiljaa tai korianteria maun mukaan
(broilerinlihaa)

Kiehauta kanaliemi ja keitä pastaa n. 5 min. Vatkaa kananmuna, lisää sitruunamehu ja vatkaa vielä vaahdoksi. Ota kattila liedeltä, lisää sitten varoen keitonlientä mukaan vaahtoon. Suurusta muna-sitruunavaahdolla. Älä anna kiehua enää, jottei keitto juoksetu.

Viikon opetus on tarkastaa ennen ruoanlaittoa, että kuvausvalon akku on ladattu. Nyt akku oli tyhjentynyt ja sain kikkailla melkoisesti vaihtoehtoisten valolähteiden kanssa, jotta sain yhden joten kuten onnistuneen kuvan, jossa valo oli riittävä, valon sävy ei ollut ihan kummallinen eivätkä varjot liian teräviä. Kameraan ladattuja akkuja on aina muutama mukana, mutta tuon kuvausvalon varausta en aina muista tarkistaa.

Viikon vinkki on huominen kuunpimennys; "superverisusikuu". Täydellinen vaihe, jolloin Kuu on kokonaan Maan täysvarjossa, alkaa kello 6.41 ja syvimmillään pimennys on kello 7.13. Saa nähdä millaisena kuutamo täällä Helsingissä näyttäytyy, taivaastakin luvattiin pilvetöntä.

Kiinnostavatko tällaiset luonnon spektaaķkelit, onko sinulla hävikkiruokavinkkejä tai ovatko talvikelit tai akun tyhjeneminen yllättänyt?

Tunnissa valmistuvat rukiiset aamiaissämpylät

Joskus viikonloppuaamuina huomaa, ettei kotona ole leipää ja juuri silloin tekisi mieli leipää. Meillä on lähin kauppa aivan lähellä, mutta saatan silti pyöräyttää helposti valmistuvat sämpylät aamulla.  Lämmin, vastapaistettu kuohkea sämpylä kruunaa rauhallisen viikonloppuaamun.

Kaapissa on miltei aina jauhoja ja hiivaa. Viimeksi ajattelin käyttää vain vehnäjauhoja, mutta niitä olikin vain vähän pussin pohjalla. Korvasin loput ruisjauhoilla. Mausta tuli muheva ja sämpylöistäkin hieman terveellisempiä kuin pelkkää vehnäjauhoa käyttämällä.

Sämpylöihin voi käyttää myös piimää tai jugurttia smetanan sijaan, lisää silloin taikinaan ruokalusikallinen huoneenlämpöistä voita.

Sämpylät maistuivat kiivi-avokado-banaanismoothien, laten ja upean värisen vastapuristetun veriappelsiinimehun kanssa.

Tunnin rukiiset aamiaissämpylät

3 dl vehnäjauhoja

2 dl ruisjauhoja

½ rl kuivahiivaa

1 rl sokeria

½ tl suolaa

200 g smetana

1 rl huoneenlämpöistä voita

voiteluun

1 rl sulatettua voita

Sekoita 1½ dl vehnäjauhoista ja 1 dl ruisjauhoista, kuivahiiva, sokeri ja suola (yleiskoneen) kulhossa. Kuumenna smetana, jugurtti tai piimä kuumaksi (n .50-55° C). Lisää kuumana kulhoon. Sekoita. Lisää taikinaan loput ruis- ja vehnäjauhot ja vaivaa viisi minuuttia.

Anna nousta kelmulla peitetyssä kulhossa lämpimässä paikassa n. 20 minuuttia kunnes taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi.

Jaa taikina 12 palaan ja pyörittele sämpylöiksi. Pane sämpylät leivin­paperilla vuorattuun uunivuokaan niin, että niiden väliin jää vain pieni rako. Sämpylät saavat nousta paistamisen aikana kiinni toisiinsa. Anna kohota liinan alla noin 20 minuuttia. Kun sämpylät kohoavat, esilämmitä uuni 200 ° C asteeseen. Voitele sämpylät kevyesti voilla. Paista 15 minuuttia.

Voit käyttää myös piimää tai jugurttia smetanan sijaan, lisää silloin taikinaan ruokalusikallinen huoneenlämpöistä voita.

Ottolenghin munakoiso ja zhoug-kastike

Yotam Ottoleghi on yksi suosikkikokkejani. Hänen Lähi-Idän reseptinsä ovat raikkaita ja värikkäitä.

Otin jo viime vuonna Hesarista talteen Ottolenghin munakoiso ja zhoug-kastikkeen reseptin. Joitan muutoksiakin tein. Munakoiso imee öljyä kuin pesusieni, joten raikkaampaan ja kevyempän lopputulokseen päästäkseeni paahdoin oliiviölyllä sivellyt munakoisoviipaleet uunissa. Öljyä tarvitiin pari ruokalusikalista kolmen desin sijaan. Munia keitin neljä minuuttia, sillä pidän enemmän löysästä kuin täysin kypsästä keltuaisesta.

Vaikka talvea on jäljellä vielä viikko- tai kuukausikaupalla, kevättä kohden mennessä alan kaivata taas enenevässä määrin tuoreita vihanneksia ja raikkaita makuja. Pinterestin ruokakansioon lisään runsaan värikkäitä salaatteja, blogeissa katseeni kiinnittyy raikkaan runsaisiin kasvisruokiin ja rakkaimmista keittokirjoistanikin selailen juuri niitä värikkäimpiä, pirteimpiä reseptejä.

(Miltei) Ottolenghin munakoiso ja zhoug-kastike neljälle

2 isoa munakoisoa

noin 3 dl rypsiöljyä (uunissa paahtamiseen n. 2 rl oliiviöljyä)

4 viipaletta maalais- tai pitaleipää paahdettuna

4 keitettyä kananmunaa

hiutalesuolaa, muutama kierros mustapippuria myllystä

1 dl tahinia (seesamitahna)

1 rkl sitruunamehua

1 rkl oliiviöljyä

Salaatti:

2 tomaattia

1 kurkku

2 kevätsipulia

2 rkl lehtipersiljaa hienonnettuna

2 tl sitruunamehua

1½ rkl oliiviöljyä

Zhoug:

2 valkosipulinkynttä

1 ruukku korianteria

½ ruukkua lehtipersiljaa

2 vihreää chiliä

½ tl juustokuminaa

¼ tl kardemummaa

⅛ tl sokeria

¼ tl suolaa

3 rkl oliiviöljyä

Kuori munakoisot raidallisiksi. Leikkaa pitkittäin viipaleiksi. Paista munakoisot pannulla öljyssä tai paahda öljyllä sivellyt munakoisoviipaleet uunissa kypsiksi. Nosta talouspaperille valumaan. Mausta suolalla.

Ohenna tahinia sitruunamehulla ja öljyllä.

Tee zhoug. Kuori valkosipuli ja laita tehosekoittimeen muiden aineiden kanssa. Surauta tahnaksi. Ohenna tarvittaessa vedellä.

 Tee salaatti. Kuutioi tomaatit ja kurkku. Viipaloi kevätsipulit. Sekoita kasvisten joukkoon sitruunamehu ja oliiviöljy. Mausta suolalla ja pippurilla.

 Paahda leivät. Nosta päälle munakoisoa, salaattia ja kananmunaa. Viimeistele tahinilla ja zhougilla.